Siikajoen Paavolassa roihunneen maastopalon jälkisammutus kestää useita päiviä. Palanut alue on pitkälti turvesuota, jossa tulipesäkkeet voivat kyteä pitkään.
Vaarana on, että palopaikalla puhaltava puuskainen tuuli levittäisi itäviä tulipesiä laajemmalle. Toistaiseksi jälkisammutus on kuitenkin onnistunut mallikkaasti ilman takapakkeja.
"Tilanne on rauhoittunut kiitettävästi. Hankala sanoa kauanko ja kuinka laajalla miehityksellä mennään, mutta jälkisammutus vie aikansa", päivystävä paloesimies Kauko Himanka kertoo.
Palonsyy selvisi maanantain kuluessa. Tuli irtosi omakotitalon savupiipusta lentäneestä kipinästä, joka sytytti kuivan heinikon pihamaalta. Palo levisi nopeasti asuinrakennuksen ulkorakenteisiin sekä tuulen pyörteissä metsikköön. Liekit jatkoivat matkaansa latvapalona turvesoille.
Palopaikalla puhaltaneen tuulen voimakkuus ylitti10 metriä sekunnissa. Tämä ja kuiva maaperä pahensivat tulen tuhovoimaa.
Ihmisuhreilta vältyttiin
Palon aikana asuintalon pihalla oli viisi ihmistä viettämässä hellepäivän iltaa. He onnistuivat kuitenkin välttymään fyysisiltä vaurioilta. Metsä- ja turvealaa tuhoutui palossa kaikkiaan 46 hehtaaria. Palon kokonaispinta-ala ulottuu 200 hehtaarin alueelle.
Palopäällikkö Kauko Himanka ei halua vielä tässä vaiheessa arvioida taloudellisten vahinkojen suuruutta. Palossa vaurioitui pääosin energiaturpeeksi menevää raaka-ainetta.
"Niin, turvepohjaista maatahan siinä paloi, että varmasti taloudellisia menetyksiä koitui. Mahdotonta sanoa paljonko", Himanka kuittaa.
Töitä läpi yön
Laajan metsäpalon kuriin saaminen on iso ponnistus myös palohenkilökunnalle. Töitä jouduttiin paiskimaan läpi yön pitkinä vuoroina. Sammutustöitä vietiin läpi 80 hengen vahvuudella.
Palokuntia saapui paikalle aina Merijärven Vapaapalokuntaa myöten. Ammattilaisten tukena sammutusta avitti Puolustusvoimain hälytyskomennusosasto 25 hengen suuruisena. Lisäksi turvetilalliset osallistuvat itse maidensa jälkisammutukseen.
"Yön työvuoro saattoi venyä varsin raskaaksi ja ylittää kahdeksan tuntia. Tällaisissa operaatioissa toimitaan aika joustavasti jaksamiskyvyn mukaan", Palopäällikkö Himanka sanoo.
Maastopalo on palomiehelle tyypillinen kuivan kesän keikka. Maastopalo eroaa hektisestä asuntopalosta pitkäkestoisuudellaan. Metsässä mennään harvoin happipullot selässä liekkien lävitse, kuten asuinhuoneistoissa. Maastopalon jälkisammutus tosin vaatii pitkäjänteisyyttä.
Paikalla olleet palomiehet kuvaavat maaston sammutusprosessia taktiseksi kysymykseksi. Sammutustöiden johto voi valita joko suoran sammutustekniikan tahi palon rajaamisen väliltä.
Palopaikan läheisyyteen kasataan tyypillisesti huoltopaikka, jossa reservi odottaa vuoroaan. Huolto pelaa, jotta palohenkilökunnalla riittää virtaa työn äärellä. "Hyvin on yleensä muonitus ja muu palvelu hoidettu. Ei ole valittamista", vahvistaa Pyhäjärven Vapaapalokunnan Tea Aittokoski.