Oulu Kalevan lehtitaloon astelee vieraaksi kolme ikääntynyttä miestä, joiden ilmeissä, askelissa ja puheissa heijastelee vahva kärppäläinen viesti. Tässä on kolmikko, joiden merkitys Kärppien perustamisessa on kiistaton.
"Kun nuo olivat 19-vuotiaana alaikäisiä, ja yhdistyslain mukaan ry:n sai perustaa vain 21 vuotta täyttänyt, niin minä sitten lupauduin mukaan", kertoo Ilmari Mattila (silloin 23 v.), joka toimi perustavan kokouksen puheenjohtajana Raatin nuorisotalolla 15. päivänä toukokuuta 1946.
Mattila tarkoittaa Jorma Nykästä ja Eero Tauriaista, joiden idea uuden seuran perustaminen oli. Nykänen, Tauriainen ja jo edesmennyt Jouko Lahti löivät Koulukadun ja Asemakadun kulmassa 31.1. 1946 kello 21.30 kättä päälle, että "me perustamme uuden seuran".
"Jouko siinä oli moottorina, koska hän oli kauppaopiston käyneenä konekirjoitustaitoinen ja hänellä oli puhelin käytössään. Hän tilasi jääkiekkoliitosta mallisäännöt, ja koska saimme Porin Kärppien paperit, totesimme, että Kärpäthän on hyvä nimi", Nykänen muistaa.
"Muistelen, että muita ehdotuksia olivat Tuiran Palloseura ja Pallo-Kärpät", Mattila säestää.
Vuotta myöhemmin 1947 perustettiin Kärppien jääkiekkojaosto, jonka puheenjohtajana oli Lahti sekä jäseninä Jorma Nykänen ja Erkki Koret.
Mattila toimi Kärppien puheenjohtajana 1946-51 ja 1952-64. Kunniapuheenjohtajan arvon hän sai 1964.
"60 vuotta on pitkä aika. Kyllä siihen mahtuu muisto jo toinenkin", Mattila aloittaa.
"Minun mielestä E-juniorien Suomen mestaruus on se paras muisto ja keljuinta konkurssi 1994", pistää väliin Nykänen, josta tuli kunniapuheenjohtaja 1985 Paavo Pikkaraisen esityksestä.
Tauriainenkin pääsee ääneen.
"Kun oma poika (Jarmo) pelasi ja voitti 1979 A-juniorien Suomen mestaruuden, ja niin tottakai liigakultaa 1981. Ne hetket tuntuvat vieläkin aivan mahtavilta."
Kun kolmikko pääsee vauhtiin ja muistelee aikoja aina 1940-luvulta saakka, lauseiden yhteinen nimittäjä on ainainen rahapula. Rahaa ei ollut, mutta intoa sitäkin enemmän.
"Ensimmäiset mailat ja kiekot saimme jääkiekkoliitosta. Armeijan ylijäämävarastolta saimme harmaat villapuserot pelipaidoiksi, joihin ommeltiin rintaan Kärppien logo. Suojukset ja toppaukset värkkäsimme itse", Nykänen kertoo.
Ja aivan oikein. Tilikirjassa näkyy merkintä ostetusta satulahuovasta ja värjäysaineesta.
Kärpät pelasi ensimmäiset kymmenen vuotta otteluitaan keskuskentän lisäalueella, missä pelattiin kesäisin pesäpalloa aina 1990-luvun puoleen väliin saakka.
"Ratkaisevaa kasvun kannalta oli se, kun kaupunginjohtaja Arvo Heino lupasi 1957 rakennuttaa 600 katsojan katsomon. Ja näin myös kävi", Mattila kertoo.
Kolme vuotta myöhemmin Kärpät nousi SM-sarjaan. Jo silloin yleisömäärät olivat kunnioitusta herättäviä. 1961 uusintaottelussa HJK:ta vastaan oli virallisesti 5706 henkeä, mutta eräiden arvioiden mukaan jopa 6500 - koska aitojen yli hyppeli useita satoja kiekkohulluja ilman pääsylippua.
Ulkoa sisälle Kärpät pääsi 1975, jolloin Ouluun nousi 8000 katsojaa vetävä jäähalli.