Opus on vanha kuin mikä, mutta kuin pakasta vedetty.
Kärppien perustajajäsen ja kunniapuheenjohtaja Jorma Nykänen, 81, pitelee käsisään vihkosta, jonka kannessa lukee "Jääkiekon harjoittelu". Sen kirjoittaja on Sveitsin jääkiekkoliiton teknillisen toimikunnan puheenjohtaja F. Kraatz, joka teki tämän uraauurtavan oppikirjan 30 vuotta täyttäneen kansainvälisen jääkiekkoliiton kunniaksi. Painatusvuosi on 1939, ja sivuja 36.
"Tästä minä opettelin jääkiekon säännöt ja harjoittelun", muistaa Nykänen - todellinen uranuurtaja itsekin.
Hän nimittäin toimi valmentajana ja huoltajana, kun Kärpät pelasi ensimmäisen jääkiekko-ottelun täsmälleen 60 vuotta sitten tammikuun 30. päivänä 1949.
"Katsopa, kuinka kuvassa neuvotaan, miten maalivahdin pitää pitää torjunta-asennossa jalat yhdessä", Nykänen naurahtaa.
"Tyyli on muuttunut, ja nykyäänhän siellä jalkojen välissä on kiekonmentäviä aukkoja", hän alleviivaa.
Huonoin luistelija
valmentajaksi
Kärpät perustettiin jo vuonna 1946 - perustajajäseninä Nykänen, Jouko Lahti ja Eero Tauriainen - mutta jääkiekon seura otti ohjelmaansa vasta 1947, vaikka Oulussa ei siihen aikaan ollut edes jääkiekkokaukaloa.
"SVUL:n Oulun piiri järjesti jääkiekkoa koskevan keskustelutilaisuuden, jonne urheilutoimittaja Armas "Sentti" Raukovaara minut houkutteli. Puhetta jääkiekon tulevaisuudesta piti tarkastaja Yrjö Rahkamo Helsingistä", Nykänen kertoo.
Kaukalo keskuskentälle valmistui joulukuussa 1948, jolloin Suomen jääkiekkomaajoukkue piti Oulussa harjoitusleirin ja pelasi harjoitusottelussa Oulun koottua joukkuetta vastaan. Oulun joukkue oli kasattu OLS:n ja OPS:n sen ajan mestaruussarjan jääpalloilijoista.
"Vuoden 1949 alusta alkoi Kärppien kiekkoharjoitukset, joista kukaan ei oikein tiennyt mitään. Minusta tehtiin valmentaja, koska olin joukkueen huonoin luistelija", Nykänen muistaa.
Maaliskuun 30. päivän ottelun Nykänen muistaa melkein kuin eilisen päivän.
"Voitimme Raahen Vesan 5-3 ja erät olivat 2-0, 1-1 ja 2-2. Ottelun aikana oli erittäin kova lumipyry , mikä tietenkin haittasi peliä."
Jäädytyskalustoa tai kenttähenkilökuntaa ei ollut.
"Erien välissä me pelaajat lapioiden ja luutien avulla putsasimme jäätä. Jotkut katsojatkin, joita oli noin kaksisataa, auttoivat meitä", Nykänen kiittelee.
Rakkaus kiekkoon
pysynyt vahvana
Nykästä vieläkin naurattaa Jääkiekkoliiton lupaus, jonka se antoi 1947, jolloin Kärpät päätti vuosikokouksessa ottaa jääkiekon ohjelmaansa.
"Ne lupasivat meille silloin kymmenen jääkiekkoa ja kymmenen mailaa, jotka toki viimein saimme. Kärppien 50-vuotisjuhlissa 1996", Nykänen hekottaa.
Nyt näistä kymmenestä esitaistelijasta ja suunnannäyttäjästä on elossa vielä viisi pelaajaa ja valmentaja. Kuvausta varten he ovat pukeutuneet entisaikojen hengen mukaisesti kärppälogolla varustettuihin villapaitoihin, jotka olivat ulkojäillä pelattaessa sopivan lämpimiä.
Askel on jo hidastunut, mutta silmissä palaa edelleen voimakas palo rakastamaansa lajia jääkiekkoa kohtaan.
Nyt Kärpät on 15 Suomen mestaruuden seura, joka tunnetaan niin Suomessa, Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassa nykyaikaisena huippuseurana.
Näiden uudisraivaajien viitoittama työ näkyy tänäkin päivänä. Hei sytyttivät liekin, joka ei ole sammunut.
Kärppien kokoonpano 30.1. 1949 Raahen Vesaa vastaan.
Maalivahti: Kalervo Koret.
I ketju: Jouko Lahti - Tauno Ollikainen - Erkki Koret.
II ketju: Jouko Visuri - Eero Tauriainen - Pentti Ollikainen.
Puolustajat: Pentti Maijala ja Ensio Koret.
