Sie­vis­sä kym­me­niä kar­hu­ha­vain­to­ja

Sieviläinen petoasiamies Esko Ainasoja on vakuuttunut siitä, että Sievissä ja lähikunnissa on voimakas karhutihentymä. Nuoren naisen päälle käyneen karhun käytös on pelästyttänyt Sievin Kiiskilänkylän asukkaita.

Sieviläinen petoasiamies Esko Ainasoja on vakuuttunut siitä, että Sievissä ja lähikunnissa on voimakas karhutihentymä. Hän kirjasi viime vuonna yli kymmenen erikokoisen karhun jäljet eri puolilta paikkakuntaa. Nyt pitäjällä vaaditaan, että tuttavallisiksi käyviä karhuja on ryhdyttävä pyytämään.

Esko Ainasoja sanoo osanneensa odottaa jotakin sellaista, mitä Kiiskilänkylässä tapahtui viime lauantaina: karhu hyökkäsi koiraansa ulkoiluttaneen nuoren naisen kimppuun ja raapi tätä käsiin ja kasvoihin.

”Karhut ovat tulleet niin lähelle ihmisiä ja pihapiirejä, että jotakin tällaista olen pelännyt jo pitempään. Tästä on kyllä puhuttu viranomaisille, mutta meitä ei ole uskottu”, Ainasoja sanoo.

Hänen mielestään Kiiskilänkylässä häiriköinyt karhu olisi pitänyt heti kaataa.

”Nyt sitä on vaikea enää löytää, kun maasto on kuivaa ja kovaa. Se voi olla jo missä tahansa.”

Ainasoja on keskustellut asiasta poliisin kanssa. Poliisi kuitenkin haluaa selvittää tapauksen tarkemmin ennen kuin päätöksiä karhujahdista tehdään.

”Viimeistään syksyksi pyyntilupia pitäisi saada. Nämä karhut täällä ovat tottuneet ihmisiin, ja kun ihmisistä ei ole niille mitään uhkaa, ne tulevat asutuksen lähelle. Pyynnillä saataisiin aikaan se, että karhut vetäytyisivät kauemmaksi sydänmaille”, Esko Ainasoja sanoo.

Karhunjälkiä löytyy
joka vuosi paljon

Esko Ainasoja on toiminut Sievin petoasiamiehenä vuodesta 1996 lähtien. Hän kirjaa ylös ilmoitetut petohavainnot ja välittää tiedon edelleen riistanhoitopiiriin.

”Viime vuonna tuli havainto vähintään 11 erikokoisen karhun liikkeistä. Yhtenä ainoana päivänä syksyllä tehtiin havainnot kuudesta karhusta, joiden joukossa oli emä, kaksi pentua ja erikokoisia aikuisia karhuja. Havainnot tulivat kymmenien kilometrien etäisyyksiltä toisistaan, joten kyseessä eivät olleet samat karhut.”

Jo vuonna 1997 Esko Ainasoja kirjasi Sievissä kahdeksan erikokoisen karhun jälkiä. Tänä vuonna petoilmoituksia on tullut kaikkiaan 23, joista 14-15 on karhuista ja loput susista, ahmoista ja ilveksistä.

”Sievin eteläpuolella on erittäin laajat erämaat. Riistaa pedoille on tarjolla paljon. Etelän suunnasta ne tänne tulevat”, Ainasoja tietää.

Ainasoja on varma, että Sievissä ja lähialueilla pesii ainakin neljä emokarhua. Urokset liikkuvat laajemmalla alueella. Hirvenraatojen ja vasattomien emähirvien suuri määrä myös vahvistaa Ainasojan mielestä käsitystä suuresta karhukannasta.

Oulun riistanhoitopiirin riistapäällikkö Keijo Kapiainen vahvistaa Ainasojan väitteen.

”Koko Oulun läänin eteläosassa on karhuhavaintoja Kuusamon jälkeen eniten koko piirissä. Alueella on selvästi vahvempi karhukanta kuin muualla”, Kapiainen toteaa.

Havaintoja on paljon Reisjärvellä, Haapajärvellä, Pyhäjärvellä, Ylivieskassa ja erityisesti Sievissä.

Petotutkija Ilpo Kojola ei usko, että Sievin kokoisessa kunnassa olisi kovin monta karhua.

”Uroskarhut liikkuvat kesällä niin paljon, ettei yhdelle paikkakunnalle voi kovin monta mahtua. Jälkien perusteella määrää ei voida täsmällisesti laskea, koska jälkien mittaus on erilaisissa olosuhteissa epätarkkaa”, Kojola toteaa.

”Karhuja on varmasti alueella jonkin verran. Sen uskon, että niitä on enemmän kuin yksi.”

Karhukontaktit yleisimpiä keväisin Karhun ja ihmisen läheiset kohtaamiset ovat tavallisimpia juuri keväisin karhujen kiima-aikaan, sanoo petotutkija Ilpo Kojola.

”Viime vuosina näitä tapauksia on tullut varsinkin siellä, missä on harva karhukanta. Jos kiimaisella karhulla ei ole lajitovereita lähiseuduilla, se saattaa käyttäytyä arvaamattomasti”, Kojola toteaa.

Sievin tapauksen syitä Kojola ei ryhdy arvailemaan, mutta hänen mielestään koiran läsnäolo on saattanut vaikuttaa.

”Karhu saattaa suhtautua vihamielisesti haukkuvaan koiraan. Varsinkin, jos karhulla on ollut aiempia kontakteja esimerkiksi metsästyskoirien kanssa, ne saattavat ärsyyntyä.”

Yhtenä vaihtoehtona hän pitää myös sitä, että karhulla on olut lähellä haaska, jota se on puolustanut.

Karhun kohtaavalle Ilpo Kojola antaa tutut ohjeet: kannattaa olla rauhallinen ja poistua paikalta. Karhulle kannattaa yrittää viestiä, että ihminen ei halua häiritä sen rauhaa.

”Metsässä liikkuvan kannattaa pitää ääntä. Siitä karhu tietää heti, että liikkeellä on ihminen eikä esimerkiksi lajitoveri.”

Karhu pelästytti kyläläiset

Nuoren naisen päälle käyneen karhun käytös on pelästyttänyt Kiiskilänkylän asukkaita. Karhuhavaintoja on kylällä tehty ennenkin.

”Olen puhutellut tässä useita ihmisiä, ja varsinkin naiset ovat kauhuissaan. Moni on ollut sitä mieltä, että karhu pitää tappaa”, sanoo kirpputoria kylällä pitävä Aarne Kari. ”Vanhat ihmiset sanovat, ettei marjaan uskalla lähteä”, hän lisää.

Kiiskilänkylän etelä- ja itäpuolella on laajat erämaat, joissa on karhuillekin tilaa liikkua. Ihmiset kummastelevatkin, miksi karhut tulevat asutuksen liepeille.

”Totta kai olen järkyttynyt. Kuljen itse paljon sydänmailla kalastelemassa, mutta nyt ei tiedä, uskaltaako lähteä”, Aino Törhönen sanoo.

Hän ja kyläkauppias Tuija Kallio ovat yhtä mieltä siitä, että naisen päälle käynyt yksilö pitäisi jäljittää ja hävittää.

”Muuten ei marja-aikana kukaan uskalla lähteä metsään”, Aino Törhönen lisää.

Ilmoita asiavirheestä