Suomen uinnin ikoni Jani Sievinen katsoo tulostaululta 200 metrin sekauinnin kuudennen erän uintia.
"Kato, kaikki meni ohi", Sievinen tokaisee.
Siinä vaiheessa Sievinen tiesi vääjäämättömän: hänen kolmen olympiafinaalin putkensa ei saa enää jatkoa. Ei saa koska, Sievinen jämähti Ateenassa jo alkuerään. Viimeisessä eli seitsemännessä erässä vielä seitsemän miestä puhaltaa Sievisen ohi.
"Eli kahdeskymmenes", uimari laskee sijoituksensa.
Maailman- ja Euroopan mestarille sekä olympiahopeamitalistille 20. sija päälajinsa alkuerissä on pohjanoteeraus. Aikaisemmin Sievinen on saavuttanut olympialaissa neljännen sijan Barcelonasta, hopean Atlantasta ja kahdeksannen sijan Sydneystä.
Atlantan olympiahopea on suomalaisen uinnin paras saavutus olympialaisista. Hopeasta huolimatta Sievistä ei voi pitää varsinaisena olympiasankarina. Saavutukset olympialaisista ovat jääneet kerta toisensa jälkeen odotuksia laihemmiksi.
Suomalaisen aika Ateenan altaassa oli 2.02,79. Viimeisenä välieriin puristanut Kreikan Ioannis Kokkodis kellotti 2.02,11. "No niin", pettynyt Sievinen astelee antamaan lausuntoja.
Katsomoon Sievisen uinti näytti oudon epävarmalta. Sievinen koski vielä 100 metrin kohdalla viimeisenä kaakeliin. Sievisen erässä ykköseksi uinut Trinadad&Tobagon George Bovell karkasi lopulta yli kahden sekunnin päähän.
"Alku oli hidas, loppu oli hidas. Mitään erityistä syytä siihen ei löydy", Sievinen kuittasi.
Sievinen luuli uineensa kovaa
Sievisellä jäi kuitenkin ainakin omasta mielestään hampaankoloon. Hämmästyttävää kyllä: kokenut uimari kuvitteli pärskivänsä lähes kaksi sekuntia kovempaan aikaan.
"Minulla oli sellainen olo, että luulin uineeni 2.01. Muut uivat voittajaa lukuunottamatta yllättävän hiljaa", Sievinen muotoili.
30-vuotias kertasi varmuuden vuoksi vielä alkuerän suunnitelmaansa . "Taktiikka oli, että uin mahdollisimman rennosti kolmen parhaan joukkoon. No, ei se mikään rento suoritus ollut. Mies klikkasi."
Suuresta pettymyksestään huolimatta Sievisellä on velvollisuutensa hoidettavaan. Suomi osallistuu olympialaisissa 4x100 metrin sekauintiviestiin.
"Ei kai siinä sen kummempaa, keskittymällä tästä pääsee yli ja uuteen kisaan. Ellei sitten Matti Mäki ui", Sievinen huikkasi vielä lähtiessään.
Taktiikassa ongelma
Suomen uintivalmentajana Ateenassa toimiva Marko Malvela löysi kaksi syytä, miksi Suomen uinnin vanhempi valtiomies karahti jo alkueriin. Selityksistä kumpainenkin oli vaisu.
"Ensimmäinen syy voi olla, että tämä oli Janille ensimmäinen uinti näissä kisoissa. Toinen syy voi olla, että erä oli huonompi kuin taktisesti ajattelimme. Erä oli röpelö, koska siinä oli yksi todella kova uimari ja monta sikahuonoa. Jani itse meinasi, että 2.01 olisi mennyt illalla", Malvela viestitti.
Sitä on tietenkin turha spekuloida, koska mies ei uinut illalla.
Myös Malvelalle Sievisen uinti oli luonnollisesti ison luokan pettymys. Vain vuosi sitten Barcelonan MM-uinneissa nummelalainen ui alle kahden minuutin ja sijoittui neljänneksi.
"Odotin, että Jani menisi helposti välieriin ja siitä finaaliin. Uskon, että hänen kuntonsa on tarpeeksi hyvä. Urheilu ei ole kuitenkaan absoluuttinen juttu, joka menee kuin kello. Suurin fiba oli taktisella puolella. Pitää muistaa, että tämä oli Janille ensimmäinen arvokisa, jossa homma ei osunut kohdalleen."
Malvelan mukaan on varmaa, että Sievinen ui myös viestissä, vaikka uimarin kommentit huokuivat pettymystä.
"Hän on itse sanonut, että kavereita ei jätetä. Jokainen uimarimme arvostaa viestin korkealle."
Sekava uintivuosi
Kun myöskään maailmanmestari Hanna-Maria Seppälä ei selviytynyt finaaliin, on Suomen uintijoukkueen menestys Ateenassa jäämässä heikoksi. Kauden tilinpäätöstä tuskin parantavat liiton sisäiset sotkutkaan. Ristiriitojen päätteeksi uinnin päävalmentaja Petteri Laine jäi suosiolla pois kisakoneesta. Malvelan mukaan Ateenan menestymättömyyden vuoksi ei kannata vetää Suomen uinnin kuolinlippuja salkoon. Varsinkin miesten puolella on maalattu kauhukuvia, jossa Sievinen ja esimerkiksi Jere Hård lopettavat.
"Jos ajatellaan tarkemmin, niin tässä on ollut ikuista vain Jani Sievinen. Kun Antti Kasvio ja kumppanit lopettivat, Jarno Pihlava, Jere Hård ja Tero Välimäki nousivat esiin parin vuoden päästä. Meidän resursseilla pystytään parissa vuodessa tuottamaan muutamia tämän tasoisia kavereita. On jo vaikeampi juttu, mistä nousee uusi Jani Sievinen."
Suomen huippu-uinti on haavoittuvainen.
"Meillä on niin pieni joukkue, että kun Hanna-Maria Seppälällä on ollut vaikea vuosi sairasteluineen, on meiltä jo 50 prosenttia pois ehdottomista huipuista." Malvelalla on humoristinen lääke uusien mitaliuimarien löytämiseksi.
"Olympiakomitealta ja valtiolta 50 miljoonaa euroa", valmentaja hörähti.
Olympialaisten kirous. Jani Sievisen kisat Ateenassa 2004 päättyivät hölmistyneeseen katseeseen (iso kuva). Barcelonassa 1992 (alh. vas.) Sievinen kauhoi mitalipallin kynnykselle neljänneksi. Atlantassa (alh.kesk.) kultahaaveet haihtuivat hopeaksi, ja Sydneyssä 2000 (alh. oik.) kisan pilasi nenälle tipahtaneet uimalasit.