Marjatta Näätänen kirjoitti Kalevassa (31.8./Lukijalta) Sierilän vesivoimalaitoshankkeesta erityisesti jokihelmisimpukan näkökulmasta.
Kirjoittaja aprikoi, onko Vanttauskosken ja Permantokosken välinen jokiosuus luokiteltu voimakkaasti muuttuneeksi siitä syystä, että Kemijoki Oy suunnittelee alueelle Sierilän voimalaitosta. Todellisuudessa koko Kemijoki Kemijärvestä alaspäin on nimetty vesienhoitosuunnitelmassa voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi.
Sierilä sijoittuu kahden voimalaitoksen väliselle osuudelle. Alueeseen vaikuttaa merkittävästi nykyinen asutus sekä Kemijoen voimatalouskäyttö. Vedenpinnan vaihtelu alueella on suurinta koko Kemijoen pääuomassa. Kyseinen jokiosuus on rakentamaton, mutta luonnontilaisena sitä ei voi pitää.
Syksyn 2017 aikana noin 30 kilometrin päästä suunnitellun Sierilän voimalaitoksen yläpuolelta löydettiin sukellustutkimuksissa kaksi yksittäistä jokihelmisimpukkaa eli raakkua sekä noin 350 muuta simpukkaa. Tutkimusraportti on julkistettu myös Kemijoki Oy:n verkkosivuilla muun Sierilä-tiedon ohella.
Raakku voi elää yli 100-vuotiaaksi. Yksilöiden elinaikana olosuhteet ovat joessa muuttuneet merkittävästi. Nykyisissä jokiolosuhteissa raakuilla ei ole lisääntymisedellytyksiä.
Vielä käynnissä olevissa tutkimuksissa selvitetään, miten virtaamaolosuhteet alueella muuttuisivat, ja miten muutokset vaikuttaisivat raakkujen nykyisiin elinolosuhteisiin. Jo nyt tiedetään, että jatkossakin virtaama pysyy alueella hyvin jokimaisena, koska Sierilän voimalaitosallas on pieni suhteessa isoon Kemijokeen ja veden vaihtuvuus jatkossakin suurta.
Sähköntuotannon osalta tavoitteena on lisätä merkittävästi uusiutuvaa ja päästötöntä tuotantoa. Säästä riippuvien tuotantomuotojen, kuten tuulivoiman haasteena on, että tuotanto ei ajoitu sähkön kulutuksen mukaan.
Vesivoimaa voidaan tuottaa myös silloin, kun ei tuule tai aurinko paista. Vesivoima onkin merkittävin tapa tuottaa joustavaa ja kulutuksen mukaan vaihtelevaa sähköä.
Sierilän voimalaitos lisää Suomen päästötöntä sähköntuotantoa ja parantaa koko Kemijoen säätökykyä. Osaltaan tällä turvataan myös koko Suomen sähköjärjestelmän toiminta sekä tuetaan Suomen tavoitetta siirtyä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa mahdollistamalla myös muiden päästöttömien tuotantomuotojen lisääminen.
Sähköjärjestelmän joustavuuden lisäämiseksi tarvitaan kaikkia keinoja, myös kulutusjoustoja, kuten kirjoittajan ehdottamaa kasvihuoneiden valaistuksen vähentämistä. Sekä kulutuksen että lisääntyvien säästä riippuvien tuotantomuotojen vaihtelu kasvattavat entisestään säädön tarvetta.
Tulevaisuudessa kysyntäjoustot ja sähkön varastointi lisääntyvät ja toimivat vesivoiman tukena, mutta eivät korvaa vesivoimaa sähköjärjestelmän tasapainottamisessa.
Timo Torvinen
johtaja, strategiset investoinnit
Kemijoki Oy
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.