Atte Kaleva tietää, miltä tuntuu joutua siepatuksi ulkomailla. Hän oli vankina Jemenissä kuukausia, ja on sen jälkeen kouluttanut Lähi-itään lähetettäviä työntekijöitä välttämään saman kohtalon.
Kaleva on opastanut myös Afganistanissa työskenteleviä ihmisiä. Hän ei kuitenkaan tunne siellä viikonloppuna siepatun suomalaisnaisen tapausta kuin mediatietojen kautta.
Sieppausuhan alla oleville hänen tärkein neuvonsa on selkeä.
- Pitää asettaa itselleen tavoite, ja se on se, että pysyy hengissä tässä tilanteessa. Se on päämäärä numero yksi. Kaiken mitä tekee tai jättää tekemättä pitäisi palvella tätä päämäärää, Kaleva kertoo.
Uhrin kannalta kaikkein vaarallisimmat hetket ovat itse sieppaustilanne sekä mahdollinen väkivaltainen vapautusyritys. Suomalaisnaisen kidnappauksen yhteydessä tapettiin hänen saksalainen kollegansa sekä afganistanilainen turvamies. Kalevan mukaan sieppaustilanteessa kannattaa yrittää pysyä mahdollisimman rauhallisena.
- Jos mahdollista, niin pitäisi yrittää ajatella loogisesti. Ei kukaan tietenkään tee tietoista päätöstä, että nyt menen paniikkiin, sitä vain joutuu.
Kaleva, hänen vaimonsa Leila Kaleva ja itävaltalainen Dominik Neubauer siepattiin joulukuussa 2012 Jemenissä. Kolmikkoa pidettiin vankina neljä ja puoli kuukautta, kunnes heidät vapautettiin. Sieppaushetkellä Kaleva valmisteli ääri-islamismia käsittelevää väitöskirjaansa pääkaupunki Sanaassa ja oli etukäteen miettinyt miten toimisi, jos joutuisi sieppaustilanteeseen.
- Kyllä minä sen paniikin onnistuin pitämään loitolla. En tiedä oliko sotilaskoulutuksella vaikutusta. Jonkun verran mietin, että mitä jos tällainen tilanne tulisi, miten kannattaisi toimia ja miten reagoida eri tilanteissa. Luulen, että se auttoi, että oli tietynlainen mentaalinen tiekartta miten tulisi toimia.
Kalevan mukaan sieppaus on traumaattinen kokemus myös uhrin läheisille. Usein tietoa tapahtumista ja tilanteesta on saatavilla äärimmäisen vähän. Jos sieppaajilla on vahva ideologinen motiivi, saattavat he julkaista tietoa tai esimerkiksi videoita siepatusta propagandatarkoituksessa. Jos taas motivaationa on tienata rahaa tai esimerkiksi painostaa hallitusta, on heidän etu, mitä vähemmän tietoa on saatavilla.
- Jos motivaatio on joku, kuten taloudellinen hyöty tai Afganistanin hallituksen painostaminen, niin on sieppaajien etu mitä vähemmän asiasta julkisesti kerrotaan. Kaikkien osapuolien etu on pitää mahdollisimman matalaa profiilia, Kaleva toteaa.
Vaarana on myös väärän tiedon leviäminen. Kaappaustapauksissa ei ole harvinaista, että väärät tahot ilmoittavat olevansa valmis auttamaan tilanteen ratkaisussa.
- Alkaa esiintyä välittäjiä, jotka sanovat että minä tiedän missä siepattua pidetään ja voin välittää. Usein osoittautuu, etteivät he ole asemassa jossa pystyisivät neuvottelemaan, vaan yrittävät saada arvovaltaa tai taloudellista hyötyä.
