Beit Hanoun, Gaza Israel sai maanantaina palestiinalaisryhmiltä vajaan vuorokauden aikaa suostua vaatimuksiin, joita sotilaan siepanneet ryhmät ovat esittäneet. Sieppaajat ovat pitäneet israelilaissotilasta panttivankinaan runsaan viikon.
Kaappaajat vaativat, että Israel vapauttaa tuhat palestiinalaista ja muuta vankia tiistaiaamuun kello kuuteen mennessä. Jos Israel ei suostu vapautuksiin, on se sieppaajien mukaan vastuussa kaikesta mitä tapahtuu aikarajan umpeutumisen jälkeen.
Israelin pääministeri Ehud Olmert torjui vaatimuksen. Armeija toisti Israelin kannan, jonka mukaan se ei harkitse kaupankäyntiä sotilaan vapauttamiseksi.
Aiemmin sieppaajat pyysivät Israelia vapauttamaan vankiloistaan 400 palestiinalaisnaista ja -nuorta.
Hamasin johtama palestiinalaishallitus vetosi kaappaajiin, jotta nämä säästäisivät sotilaan hengen.
Äärijärjestö Hamasin johtoon kuuluva Osama al-Muzaini kertoi, että Israel oli tarjoutunut vapauttamaan joitain vankeja tarkemmin määrittelemättömänä päivänä, jos sotilas pääsee vapaaksi. Muzainin mukaan kaikki kolme sieppauksen takana olevaa ryhmää torjuivat tarjouksen.
Israel on uhannut kostaa, jos sotilaalle tapahtuu jotain. Hamasin mukaan lännen diplomaatit ovat kertoneet, että Israel on laatinut 13 ihmisen tappolistan.
Listalla on muun muassa palestiinalaisten pääministeri Ismail Hania ja Hamasin johtoon kuuluva Khalid Mashaal. Israelin mukaan Syyriassa maanpaossa elävä Mashaal on vastuussa sieppauksesta.
Viime viikolla Israelin sotakoneet tekivät varoituslennon Syyrian presidentin Bashar al-Assadin palatsin yllä, koska Israelin mukaan Syyria suojelee Hamasia.
Israelin suuroperaatioita seuranneiden asiantuntijoiden mukaan Israelilla on muutakin pelissä kuin vain yhden sotilaan henki. Vaa'assa painavat muun muassa Olmertin suunnitelmat vetäytyä osasta Länsirannan siirtokuntia. Israelilaisia hiertää myös palestiinalaishallintoa luotsaava äärijärjestö Hamas.
Useat ulkopuoliset tahot ovat vedonneet molempiin osapuoliin, jotta kriisi saataisiin ratkaistuksi ilman enempää verenvuodatusta. Myös Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) otti tilanteeseen kantaa englanninkielisessä nettipäiväkirjassaan.
"Lähi-itä on Suomenkin puheenjohtajakaudella EU:n vaikeimpia haasteita, eikä siitä voi vetäytyä taka-alalle", hän kirjoittaa.