Sie­ni­pil­ven var­jos­sa

Suippumadonlakki, suippomadonlakki, suippusilokka, silokki... tunnetuimmalla psilosybiini-hallusinogeenia sisältävällä myrkkysienellämme on monta nimeä. Aistiharhoja aiheuttava sieni kuuluu nykyisin Suomen päihdetietoisen nuorison yleissivistykseen, mutta kolme vuosikymmentä sitten tilanne oli toinen. Oululainen anonyymi asianharrastaja (AA) avautui aiheesta Pedolle.

Miekka ja kypärä -palstalla
esitellään nuorisokulttuurin
ilmiöitä menneiltä vuosilta.

Kun psykedeeliset sienet valloittivat Oulun.

Suippumadonlakki, suippomadonlakki, suippusilokka, silokki... tunnetuimmalla psilosybiini-hallusinogeenia sisältävällä myrkkysienellämme on monta nimeä. Aistiharhoja aiheuttava sieni kuuluu nykyisin Suomen päihdetietoisen nuorison yleissivistykseen, mutta kolme vuosikymmentä sitten tilanne oli toinen. Oululainen anonyymi asianharrastaja (AA) avautui aiheesta Pedolle.

AA:n tutustutti suippumadonlakkeihin 1980-luvun alussa hänen kaverinsa, etelästä muuttanut huumausaine-ekspertti. "Kukaan Oulussa ei tiennyt niistä mitään. Kuvaus LSD:n kaltaisista vaikutuksista - hyvä olo, värikkäitä näkyjä ja muuta hauskaa - innosti nuoria miehiä."

"Kerran Kiiminkijoen rannalla kävellessämme sitten huomasimme niityn reunassa heinätuppaassa pieniä sieniä, jotka vastasivat tuntomerkkejä. Poimimme niitä isot kasat, ja ei kun takaisin kaupunkiin: kuka uskaltaa kokeilla?"

Vakiokoekaniinia ei saatu kiinni, joten poimijat päättivät syödä sienet itse. Loppuillan he hortoilivat ympäri Oulua ja juttelivat innoissaan.

"Kokemus oli riemukas. Mielikuvitus avautui, mutta varsinaisia hallusinaatioita ei tullut. Fantasian lento pysyi ajatus- ja keskustelutasolla."

Tieto levisi, ja suippumadonlakin laajamittaiset etsinnät alkoivat Oulussa. Pioneerityötä edesauttoi se, että 80-luvun alkuun sijoittui sattumalta kaksi peräkkäistä hyvää satovuotta.

"Veikkaan, että alla oli kuivia vuosia, jolloin lahotettavaa heinää kertyi paljon - sehän on heinänlahottajasieni - ja sitten tuli lämmin kostea kesä. Myöhemmin niitä oli äärettömän vähän."

Suurina sienikesinä silokkeja kasvoi tavallisilla nurmikoilla ympäri Oulua. Niitä poimittiin tuhansittain ja nautittiin viikonloppuisin 50-100 kappaleen annoksina. Talvisin käytettiin kuivattuja tai pakastettuja sieniä.

Ilmassa oli päihdevallankumouksen tuntua. "Eräskin tuttu sanoi, että hän on aina haikaillut Jamaikalle, mutta nyt Suomikin tuntuu ihan hyvältä paikalta, kun täällä kasvaa tuollaisia ihan itsestään."

Erikoista kyllä, AA ei osaa juuri kuvailla psilosybiini-harhojaan. "Vaikutuksiin kuuluu, ettei muisti oikein pelaa", hän selittää. On tyydyttävä yleistason tunnelmiin.

"Värit voimistuvat, mielikuvitus laukkaa, assosiaatiot lentävät, arjen ilmiöt tuntuvat hassuilta ja jänniltä. Tuntee olevansa jonkin äärimmäisen tärkeän jutun äärellä ja keksineensä jotain erikoista. Tuntee, ettei kukaan ole normaalitajunnassa kokenut tällaista ja siksi ei ole sanoja kuvaamaan näitä tuntemuksia."

Parista kaveristaan AA muistaa, että nämä laskivat halkaisijaltaan metrin mittaisten appelsiinien tuottamaa mehumäärää erilaisilla matemaattisilla kaavoilla. "Se oli hyvin huvittavaa."

Pahaksi onneksi huvittavuus on psilosybiinillä sattumanvaraista. Alkupahoinvointi kuului vielä asiaan, mutta lisäksi alkoi ilmaantua huonoja trippejä, vainoharhaisuutta ja ahdistusta. Eräs käyttäjä pelkäsi hissiin tulvivien pallojen tukehduttavan hänet. Jotkut vannoivat, etteivät enää koskaan nauti silokkeja.

Kahden vuoden jälkeen harrastus Oulussa lopahti. "Sieniä ei enää löytynyt, ja kaikille tuli ikäviä kokemuksia. Vastenmielisyyden tunne säilyi pitkään: pelättiin sekaisin menemistä, hallitsemattomuuden tunnetta ja sitä, että arkipäivän ongelmat pomppaavat liian voimakkaina esille", AA kertoo ja lausuu varoituksen sanan:

"Niillä sienillä pää pehmenee. Jos on taipumusta harhoihin tai muihin psyykkisiin ongelmiin, ne taatusti pahenevat. Tiedän yhden psykoositapauksen. Kahden käyttökerran jälkeen alkaneet näköharhat jatkuivat vuoden ajan lääkityksestä huolimatta."

Psilosybiinitietouden Ouluun tuonut AA:n tuttava jäi lopulta kiinni.

"Joku naisihminen oli ostanut häneltä suippumadonlakkeja, mennyt kohtuullisen sekaisin ja ilmoittanut poliisille. Poliisi kuulusteli miestä, ja tästä suivaantuneena hän haki kotoaan valtaisan pussillisen sieniä, meni poliisilaitokselle, löi pussin tiskiin ja sanoi: ´Tässä niitä nyt olisi´."

Sieniguru oli tuolloin Oulua hämmentäneen Petroolisikapuolueen kunnallisvaaliehdokas ja pääideologi. Vaikuttivatkohan suippumadonlakit puolueen ohjelmaan?

"En tiedä. Ainakin vaalimenestykseen sillä tavoin, että ehdokas oli parhaimman vaalikampanja-ajan pidätettynä."

Marttojen valtakunnallinen sienipäivä 30.8.

Ilmoita asiavirheestä