Sienikirjoja vähänkään laajemmin selanneet ovat varmasti huomanneet, että sienten käyttöarvomerkeissä riittää vaihtelua. Suomen sieniseura on nyt laatinut ehdotuksen uusiksi merkeiksi ja toivomus on, että tämä merkistö otettaisiin mahdollisimman laajaan ja yhtenäiseen käyttöön.
"Olemme yrittäneet selventää merkistöä, ja uskon että paikalliset sieniseurat hyväksyvät suosituksen, vaikka emmehän me tietenkään voi pakolla näitä määrätä", kertoo Mauri Korhonen Suomen sieniseurasta.
Huomattavin muutos on myrkyllisyydestä kertovien ristien vaihtuminen pääkalloihin. "Pääkallo on EU:ssa ja laajemminkin virallinen myrkyn merkki", Korhonen perustelee. "Kristinuskon symboli risti on mielestäni aivan sopimaton myrkyn merkiksi, ei se haudalla tai kirkontornissakaan myrkyllisyyttä tarkoita", Korhonen lisää.
Pääkalloja on joissain sienikirjoissa jo nähty, mutta useimmissa kirjoissa vilisee ristejä.
Uusia merkkejä ovat myös lievästi tai tietyin ehdoin myrkyllisistä sienistä käytetty rasti ruudussa -symboli ja musta neliö värjäyssienen merkkinä. "Tuntuu pahalta antaa pääkallon kuva sienelle, joka ei aiheuta vaarallisia myrkytyksiä", Korhonen toteaa. Esimerkiksi harmaamustesieni on myrkyllinen "tietyin ehdoin" eli vain alkoholin kanssa nautittuna.
Myös pulkkosienelle ehdotetaan lievästi myrkyllisen sienen merkkiä, sillä se aiheuttaa vaarallisia myrkytyksiä vasta pitkäaikaisesti käytettynä. Ruokasieneksi sitä ei kuitenkaan missään tapauksessa suositella.
Esikäsittelyn merkiksi on valittu avoneliö ja avoympyrää käytetään enää ruokasienenä arvottoman tai kelvottoman lajin merkkinä. Esikäsittely tarkoittaa, että sieni on ennen ruoaksi valmistamista kiehautettava tai keitettävä, keitinvesi kaadetaan pois ja sienet huuhdotaan vielä vedellä.
Sieniseuran ensimmäisessä merkistöversiossa syötävät sienet oli luokiteltu vain yhden tai kahden tähden lajeihin, mutta tämä uudistus sai niin paljon kritiikkiä, että kolmen tähden sienet palautettiin merkistöön. Korhonen uskoo, että tähtien määrästä kunkin lajin kohdalla tuskin päästään yhteisymmärrykseen, kyseessä kun ovat makuasiat.
Kokonaan oma lukunsa on vielä se, että joitakin Suomessa syötäviä sieniä ei pidetä muissa maissa ruokasieninä lainkaan. "Korvasientähän pidetään muualla lähinnä myrkkysienenä", Korhonen toteaa.
Lajikohtaista suositusta uusista merkeistä sieniseura ei ole antanut, mutta Korhonen paljastaa käyttävänsä merkistöä loppuvuonna ilmestyvässä uudessa sienikirjassaan.
Vaikka uusi merkistö nyt saisikin välittömästi yleisen hyväksynnän, menee sen vakiintumiseen vielä menee pitkä aika. "Vanhoja sienikirjoja kirjavine merkistöineen on markkinoilla vielä vuosikausia", Korhonen huomauttaa.