Kuivan heinäkuun jäljiltä sienestäjät katselevat huolissaan sienettömiä metsiä.
"Sienisato on hyvin heikko vielä tällä hetkellä, mutta ei tämä nyt mitään kamalan epänormaalia ole. Onhan niitä kuivia heinäkuita ollut ennenkin", tutkija Esteri Ohenoja Oulun kasvimuseosta tyynnyttelee.
Ohenoja myöntää, että kuiva kausi on siirtänyt sienisatoa myöhäisemmäksi, eikä mitään huippusatoa ole todennäköisesti tulossa.
"Kyllä nyt tarvittaisiin enemmän sadetta, vaikka jo satanutkin vesi pistää joitain sieniä nousemaankin", Ohenoja sanoo.
Ohenojan mukaan sienien nouseminen sateiden jälkeen kestää parisen viikkoa. Jokunen metsien hattupää on jalkeilla jo tavattu.
"Yksittäisiä voitatteja ja koivuhaperoita on nähty, mutta ne ovatkin olleet suotuisammassa paikassa", Ohenoja kertoo.
Kuivassa kaudessa on kuitenkin hyvätkin puolensa, sillä ilmassa väreilevä lämpö tekee sienille hyvää.
"Vaikka lämpö aiheuttaa kuivuutta, niin se voi vaikuttaa positiivisesti monien sienien esiintymiseen. Esimerkiksi haarakkaita ei tahdo kylminä kesinä tulla. Eikä mikään sieni tykkää liiasta märkyydestä tai viileästä säästä", Ohenoja kuvailee.
Tulevat viikot ratkaisevat
Ohenojan mukaan sieniä ilmestyy nyt ensimmäisenä rantametsiin ja soiden reunoille.
"Joillakin kohdilla rihmastot ovat kuivuneet sen verran, että niihin paikkoihin ei välttämättä nouse mitään", Ohenoja arvelee.
Sienillä on Ohenojan mukaan oma rytminsä ja jos sato lykkääntyy kovinkin myöhäiseksi, niin kylmät yöt tulevat jo vastaan, eikä sienisato kerkeä kehittyä. "Vielä voi kuitenkin tapahtua paljon", Ohenoja muistuttaa.
Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo arvelee, että seuraavat pari viikkoa ratkaisevat sienisadon kohtalon.
"Selvää on, että sienikausi jää normaalia lyhyemmäksi. Mutta jos nyt saataisiin roimasti vettä, sieneen päästäisiin vielä hyvinkin ennen yöpakkaskautta", Salo arvioi.
Tutkijan mukaan metsämaiden humuskerros on tällä hetkellä poikkeuksellisen kuiva. Sienirihmastot sinällään voivat hyvin kuivassakin maassa.
Heinäkuun ukkoskuurot eivät Salon mukaan kuitenkaan vielä rihmastoja maanpäälliseen kasvuun pulpauta.
Tatit myyntiin ja maailmalle
Tattien vientiin erikoistuneen joensuulaisen Dallavalle Oy:n toimitusjohtaja Loreno Dalla Valle puolestaan näkee heinäkuisilla ukkoskuuroilla suuren merkityksen sadon kannalta.
"Ukkoskuurot ovat olleet hyviä. Saatu vesi on valmistellut sienet satoa varten."
Dallavalle Oy haali vuonna 2003 ennätykselliset, yli miljoona herkkutattikiloa Suomen metsistä.
"Uskon, että tänä vuonna pääsemme vähintään keskinkertaiseen sienisatoon, sillä huonoja sienivuosia ei perinteisesti tule monta peräkkäin" Dalla Valle päättelee.
Dalla Vallen mukaan myös kolme vuotta sitten huippusatoisaa syksyä edelsi pitkä, kuiva kesä.
Dalla Valle ostaa tatteja vientiin, suurimmaksi osaksi tatit menevät Italiaan. Hänen mukaansa huippuvuonna kerääjä saattaa ketterästi tehdä jopa 500 euron tilin päivässä.
Tavallisenakin tattivuonna jo muutaman tunnin päiväansio voi nousta useisiin kymmeniin euroihin.
Tattien ostopisteitä on Pohjois-Suomessa muun muassa Sotkamossa, Hyrynsalmella, Hossassa ja Puolangalla.