Sie­nes­tys jatkuu pit­käl­le syys­kuu­hun

KalevaOulu Punaisia ja keltaisia sieniä pilkottaa siellä täällä Heikinharjun mättäillä.

Annu Ruotsalainen muistuttaa, että madonsyömä sieni kannattaa jättää metsään.
Annu Ruotsalainen muistuttaa, että madonsyömä sieni kannattaa jättää metsään.

Oulu Punaisia ja keltaisia sieniä pilkottaa siellä täällä Heikinharjun mättäillä.

"Ensimmäiset sienet tulevat yleensä juuri polkujen varrelle", kertoo Oulun Sieniseuran puheenjohtaja ja Oulun yliopiston tutkija Annu Ruotsalainen.

Oulussa kasvaa eniten tatteja ja rouskuja, joita hän suosittelee aloittelijoiden sieniksi. Niiden kanssa ei voi epäonnistua, sillä esimerkiksi tateista mikään ei ole myrkyllinen.

"Sappitatti on pahanmakuinen, mutta ei sekään ole vaarallinen."

Tatit on helppo tunnistaa hatunalaisen "imupintansa" ansiosta. Alapinta on täynnä pieniä pillejä, jotka muistuttavat taulusientä. Rouskut taas tunnistaa alapinnalta tihkuvasta "maidosta". Sen saa esille, kun leikkaa sieneen pienen viillon ja puristaa kevyesti. "Kaikki sienet, joita käyttää, pitää tuntea", painottaa Ruotsalainen.

Hän aloitti sieniharrastuksensa sienivärjäämisellä. Sitä perua on hänen lempisienensäkin, kaunis punainen ja täysin syömäkelvoton veriseitikki.

"Ruokasieninä pidän haperoista, suppilovahveroista ja herkkutateista."

Ruokasienet kannattaa siistiä jo koriin poimiessa, jolloin ne ovat kotona heti valmiita. Sienistä leikataan likaiset osat ja harjataan mullat pois joko sieniveitsen tupsulla tai vaikka pullasudilla.

Sienet kannattaa kerätä laakeaan koriin, niin ne säilyvät parhaiten. Muovipusseihin tai taskunpohjalle ei sieniä kannata kerätä kuin valtavan tattisadon yllättäessä.

"Sienien säilyvyyttä voi verrata raakaan kalaan. Ne tulisi säilyttää viileässä ja valmistaa mahdollisimman pian samana päivänä", kertoo Ruotsalainen.

Sienien syömistä raakana suoraan metsästä ei suositella.

Parasta aikaa sienestykseen on elokuun loppupuoli, mutta vielä syyskuussakin voi saada sieniä.

"Sienisato riippuu niin monesta asiasta, että olen 20 vuoden aikana oppinut olemaan ennustamatta. Satoon vaikuttavat läheiset puut, sateet, säät, viime vuoden sato ja monta asiaa, joita emme edes tiedä."

"Samoja paikkoja kiertämällä löytää parhaiten. Tatit saattavat ilmestyä puolessa vuorokaudessa, koska ne kehittyvät maan alla."

Pieniä sieniä ei kannata jäädä kasvattamaan, vaan poimia heti.

"Kyllä siihen nopeasti joku muuttaa, jos sitä ei poimi", sanoo Ruotsalainen ja viittaa matoihin ja etanoihin, jotka napostelevat kauniin pinnan kraatereille.

Japanilaisia matsutake eli männyntuoksuvalmuskoja kasvaa Oulussa Virpiniemen ja Hailuodon suunnalla.

"Se on kuivan mäntykankaan sieni. Matsutake maistuu omaleimaisen hajuvesimäiselle. Japanilaisille siihen liittyy oma seremoniansa, joka tekee siitä erityisen", Ruotsalainen selittää.

Kanttarelleja on Oulussa niin vähän, ettei niitä kannata metsästää. "Ne ovat ylimääräinen hyvä, jos niitä löytyy."

Yleisimmät myrkylliset sienet ovat valkeakärpässieni ja suippumyrkkyseitikki, mutta ne ovat Oulussa harvinaisuuksia.

Ruotsalaisen mukaan suomalaisilla on järki päässä sienimetsällä. "Meillä on se etu, että on vahva sieniperinne ja tieto siitä, mitkä sienet ovat syötäviä. Harvat keräävät metsästä ihan mitä sattuu."

Ilmoita asiavirheestä