Musiikissa ja laulutyylissä on paljon perinteisen kantrimusiikin elementtejä, mutta sielu on rokkarin.
Näin kuvailee itseään Yhdysvaltojen Nashvillessa asuva huuliharpisti ja laulaja Stacie Collins, joka saapuu bändeineen Ouluun sunnuntaina.
Kantriin Collins vihkiytyi Johnny Cashin sekä Merle Haggardin varhaisten levyjen kautta. Uuden sukupolven kantriartisteista hän kuuntelee Garth Brooksia, Keith Urbania sekä Brad Paisleyta.
Collinsin nopeatempoisesta kantrista löytyy niin varhaisen bluesin kuin punkinkin vaikutteita.
– Vartuin punkia kuunnellen, minkä lisäksi olin ollut jo vuosikaudet monenlaisen musiikin fani, ennen kuin minusta tuli oikea ammattimuusikko.
Blueslegendat ihastuttivat huuliharppuun
Musiikilliset vaikutteet tulivat selkeästi läpi, kun Collins konsertoi torstaina Helsingissä Malmintalossa. Muhevaa kantria soittanut yhtye ammensi vaikutteita niin Dolly Partonilta, The Wholta kuin Steppenwolfiltakin.
– 1970-luvun hiomaton ja hieman likaisena kätkättävä rock on ehkä lähinnä sydäntäni, Neil Youngin tai Bob Dylanin kaltaisista folklaulajista tosin en ole koskaan ollut oikein innostunut, Collins sanoo.
Stacie Collinsin kiertuekokoonpanossa soittaa bassoa huuliharpistin aviomies, amerikkalainen kantrirock-bändin Jason & The Scorchersin basisti Al Collins.
– Jason & The Scorchers ovat miespuolisia musiikillisia hengenheimolaisiani, ehkä heidän musiikissaan on myös pikkuisen enemmän punkin rosoa.
Konsertissa Collins soitti huuliharppua aluksi akustisesti, mutta alkoi pian vahvistaa instrumenttia sähköisesti.
– Kun ensi kertaa kuulin oman huuliharppuni äänen ämyreiden kautta, se oli menoa kertaheitolla.
Collins hyödyntää huuliharpun efektilaitteena kitaroille ja muille kielisoittimille suunniteltuja kaiku- ja wahwah-efektipedaaleja.
– Efektien käyttäminen on keikoilla hankalaa, mutta studiolevyllä onnistuin luomaan efektejä hyödyntäen välillä aika villiäkin soundimaailmaa.
Huuliharpulla säestettyä bluesia ja kantria kuultiin Yhdysvalloissa ensi kerran Tennesseen Nashvillesta marraskuussa 1925 alkaen lähetetyissä Grand Ole Opry -radiokonserteissa.
– Ihastuin huuliharpun sointiin juuri Little Walterin tai Johnny Cottonin kaltaisten huuliharppua soittaneiden, kauan sitten edesmenneiden blueslegendojen kautta.
Yhä elossa olevista huuliharpun taitajista Collins kehuu Paul Butterfieldia sekä Fabulous Thunderbirds -yhtyeen Kim Wilsonia.
Collins alkoi opetella huuliharpun soittoa 1990-luvun lopulla, jolloin hän teki baarikeikkoja Bakersfieldissa aviomiehensä kanssa.
– Tein tuohon aikaan jo omia kappaleita. Huuliharppu oli omiaan uusien sävellyksien tapailuun ja esittämiseen.
Collins ei mahdu perinteisiin lokeroihin
Collins on ollut tien päällä liki koko elämänsä. Hän syntyi Oklahomassa mutta varttui Bakersfieldin pikkukaupungissa Kaliforniassa. Laulajan äiti oli tarjoilija, isä rekkakuski.
– Muistan lapsuudesta hyvin, kun isä joskus tapaili sointuja huuliharpulla.
Vuonna 2001 Collins muutti miehensä, perheen kahden koiran sekä auton kanssa Nashvilleen.
– Kiersimme Alin kanssa aika pitkään Nashvillen baareja löytääksemme sopivat soittokaverit.
Iso kaupallinen läpimurto on kokeneellekin muusikolle Yhdysvalloissa liki lottovoiton kaltainen onnenpotku. Collinsin mukaan jopa radiosoiton saaminen on Yhdysvaltain pirstaleisilla radio- sekä monimediamarkkinoilla tuskaisen tien takana.
Stacie Collins on ollut hankala lokeroitava amerikkalaisille radio- ja levymoguleille.
– Perinteistä amerikkalaista kantria kuunteleville musiikkidiggareille musiikkini on liian rokkaavaa, rokkareille joskus taas vähän liian kantripainotteista, jo viisi studiolevyä oman levy-yhtiön kautta julkaissut laulaja naurahtaa.
– Toki on hieman valitettavaa, etten ole koskaan ollut kunnon superjulkkis, toisaalta en ole osannut sellaista elämää kovin raivoisasti kaivatakaan.
Stacie Collins esiintyy 45 Specialissa Oulussa sunnuntaina klo 21.
Juttua korjattu 22:15: Nashville sijaitsee Tennesseen osavaltiossa, ei Teksasissa.