Allergioita lieventävät siedätyshoidot ovat lisääntyneet Oulussa ja muualla Suomessa. Esimerkiksi Oulun yliopistollisen sairaalan korvapoliklinikalla siedätyshoitojen määrä miltei kaksinkertaistui viime vuonna aikaisempiin vuosiin verrattuna.
Poliklinikan allergologin Aila Kriston mukaan tietoisuus siedätyshoidosta on lisääntynyt, mikä on myös kansallisen allergiaohjelman 2008-2018 tavoite.
"Perusterveydenhuollon asiakkaille puhutaan jo siedätyshoidosta enemmän. Tällä hetkellä siedätyshoitoa saa kuitenkin vasta 8000 suomalaista, kun määrän tulisi olla allergiaohjelman mukaan kymmenkertainen", Kristo huomauttaa.
OYS tekee aikuisten siedätyshoidot pääasiassa korvapoliklinikalla. Ihotautien klinikan allergiayksikkö hoitaa pistiäissiedätykset eli mehiläisille ja ampiaisille allergisten siedätyshoidon. Astmaatikkojen hoidot annetaan sisätautien poliklinikalla, lasten hoidot lasten poliklinikalla. Oulussa hoitoa saa myös yksityisillä lääkäriasemilla.
Siedätyshoitoon pääsee yleislääkärin lähetteellä, ja se aloitetaan aina erikoislääkärin vastaanotolla. Yksityisklinikoille lähetettä ei tarvita, vaan siellä hoidosta päättää alan erikoislääkäri.
"Useimmat siedätyshoitoon haluavat saavat lähetteen, koska lievemmästä allergiasta kärsivät harvemmin hakeutuvat siedätyshoitoon. Se vaatii hyvää motivaatiota ja sitoutumista kolmeksi vuodeksi. Oireiden tulee myös vaivata toistuvasti asianmukaisista lääkkeistä huolimatta", Kristo selvittää.
Siedätyshoito aiheuttaa potilaan elimistössä immunologisia muutoksia, jolloin hän ei enää reagoi allergeeneihin yhtä voimakkaasti. Kolme vuotta kestävä pistossiedätyshoito alkaa pistoksilla viikon välein, vähitellen annosta nostaen. Ylläpitoannos saavutetaan kahden kuukauden kuluttua, jolloin pistokset harvenevat 4-8 viikkoon.
"Sivuvaikutuksena on yleensä pistosalueen kipu, turvotus ja kutina. Potilas viipyy poliklinikalla puoli tuntia, jotta nähdään, aiheuttaako hoito allergista reaktiota", Aila Kristo valaisee.
Heinätabletilla allergiaa hoitava ottaa tabletin joka päivä kielensä alle kolmen vuoden ajan; tabletin pitoisuus säilyy samana.
Oululainen yliopisto-opiskelija Tiina Pyhäluoto aloitti siedätyshoidon neljä kuukautta sitten. Heinä-nuha ja koivuallergia ovat aiheuttaneet pikkutytöstä lähtien kuukausien ajan nenän vuotamista, aivastelua, väsymystä ja alavireisyyttä.
"Viime kesänä päätin aloittaa hoidon ennen seuraavaa siitepölykautta. Kävin terveystarkastuksessa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä, ja sain lähetteen korvapoliklinikalle. Olen käynyt täällä kerran viikossa, nyt käynnit harvenevat", Pyhäluoto kertoo.
Pyhäluodolle tulee pistoksesta kutiseva, muutamassa päivässä laskeva patti käsivarteen. Allergialääkkeiden tarve saattaa vähentyä jo
tänä kesänä.
"Kävin kevättalvella Teneriffalla enkä tarvinnut siellä enää lääkkeitä kuten aiemmilla matkoilla", Pyhäluoto iloitsee.
Hän joutuu maksamaan käynneistä poliklinikkamaksun, eli hoitokustannukset nousevat arviolta 100-200 euroon vuodessa.
Suomalaisten tavallisinta allergiaa eli koivuallergiaa lievittävä siedätystabletti on parhaillaan tutkimus- ja testausvaiheessa. Aila Kristo arvioikin, että siedätyshoidon suosio kasvaa tabletin tultua markkinoille mahdollisesti parin
vuoden kuluttua.
Uusia koivuallergisten tukihoitomuotoja on haettu myös hunajasiedätyksestä, jossa hunajaan on laitettu mehiläisten keräämää siitepölyä. Myös maito- ja kananmuna-allergian siedättämistä tutkitaan. Englantilaistutkijat ovat juuri onnistuneet siedättämään pähkinäallergiaa.
Siedätyshoidosta hyötyy Aila Kriston mukaan noin 90 prosenttia potilaista. 10 prosentilla saattaa olla väärä diagnoosi tai sitten elinympäristössä on muita ärsyttäviä allergeeneja, esimerkiksi koivun siitepölystä kärsivällä lemmikkieläimiä.
Allerginen nuha on Suomessa hyvin yleinen: sitä potee yli miljoona ihmistä. Yleisintä se on nuorilla aikuisilla: jopa joka kolmas nuori sairastaa jotain allergiaa. Astmaatikkoja on Suomessa noin 250 000.