"Harvoin on säveltäjä missään ottanut yhtä vahvasti kantaa toiminnallaan oikeana pitämänsä asian puolesta", toteaa Sibelius-Akatemian musiikinhistorian professori Veijo Murtomäki. Hänen kirjoittamansa teos Jean Sibelius ja isänmaa (Tammi) ilmestyi säveltäjän 50-vuotiskuolinpäiväksi.
Murtomäen mukaan Suomessa on suhtauduttu hieman häpeillen Sibeliuksen rooliin suomalaisuuden edustajana, suomalaisen luonnon ja historian kuvaajana ja elävöittäjänä. Hänen musiikkinsa vahvat isänmaallis-poliittiset kytkennät on haluttu ohittaa nopeasti lähinnä aikaansa kuuluvana ilmiönä. Monista patrioottisista sävellyksistä onkin puhuttu vain vähempiarvoisina "tilapäistöinä".
On unohdettu, että Sibelius ei tässä suhteessa muodosta mitään erityistapausta eurooppalaisessa säveltäjäperheessä. Säveltäjät ovat kaikkialla ylistäneet maansa tai synnyinseutunsa luontoa ja osallistuneet isänmaansa kohtalonvaiheisiin säveltämisen keinoin.
Sibelius oli monin tavoin hyvin aktiivinen ja vaikutusvaltainen persoona Suomen itsenäisyystaistelussa.
"Hän jopa tuki venäläisiä anarkistiterroristeja lähellä olevien suomalaisaktivistien toimintaa. Muun muassa kirjoittamalla kuorolaulun Veljeni vierailla mailla, joka liittyy aktivistien maastakarkotuksiin", muistuttaa Murtomäki.
Kuvaelmamusiikista Finlandiaksi
Kirjassa seurataan Sibeliuksen poliittisen tietoisuuden kasvua 1890-luvulta alkaen ja verrataan hänen vuosina 1899-1920 syntyneiden teostensa sisältöä ja luonnetta ajankohtaisiin tapahtumiin Suomessa, eritoten Suomen ja Venäjän suhteissa.
Ensimmäiseksi sortokaudeksi kutsutun ajanjakson aloitti keisari Nikolai II:n allekirjoittama helmikuun manifesti vuonna 1899. Muun muassa sensuuri kiristyi ja monia sanomalehtiä lakkautettiin kokonaan tai määräajaksi. Marraskuussa työttömien lehtimiesten tukemiseksi järjestettiin juhlailta Ruotsalaisessa teatterissa.
Kuvaelmamusiikin oli säveltänyt Jean Sibelius. Seuraavana vuonna hän muokkasi kuvaelman Suomi herää -osion musiikista itsenäisen orkesteriteoksen. Finlandia oli syntynyt.
Murtomäen kirja on katsaus Suomen tuon ajan historiaan ja kulttuurihistoriaan laajemminkin, komeaa kuvitusta myöten. Kuvitus koostuu kultakauden taiteilijoidemme maalauksista ja piirroksista, dokumenteista sekä vanhoista valokuvista ja Maunu Kärjen uusista luontokuvista. Teoksen ulkoasun on suunnitellut Kai Linnilä.
Levyllinen isänmaallista musiikkia
Kirjassa käsitellyistä sävellyksistä viisitoista on koottu kirjan mukana tulevalle cd-levylle. Se sisältää muun muassa Ateenalaisten laulun, Finlandian, Isänmaalle-laulun, Laulun Lemminkäiselle ja Jääkärien marssin.
"Isänmallisuus musiikissa ilmenee parhaiten toki laulutekstin kautta, joko suoraan tai vihjaamalla", Murtomäki sanoo.
Kirjassa käsitellään myös Sibeliuksen sinfonioita, sillä "myös ne liittyvät kulloisenkin ajankohdan elämäntilanteisiin sekä ilmentävät samoja tuntemuksia ja ajatuksia kuin avoimesti ja yksiselitteisesti isänmaalliset teokset, vaikkakin toki usein hienovaraisemmalla tavalla".
"Sibeliuksen tapauksessa voisi suorastaan sanoa: takoessaan Suomen kohtaloa hän loi samalla syvästi inhimillisen, "kaikkien ymmärtämän" sävelkielen, musiikin laadusta tinkimättä", summaa Murtomäki kirjassaan.