Si­be­lius-Aka­te­mias­sa kä­si­tel­lään jän­ni­tys­näy­tel­mää

Viides heinäkuuta vuonna 1722 kohtasi Leipzigin seurakuntaa suru-uutinen. Yli 20 vuotta uskollisesti palvellut kanttori Johann Kuhnau vaihtoi äkillisesti instrumenttinsa uruista taivaalliseksi harpuksi. Tuomaskirkko ja Tuomaskoulu alkoivat etsiä uutta kanttoria.

Viides heinäkuuta vuonna 1722 kohtasi Leipzigin seurakuntaa suru-uutinen. Yli 20 vuotta uskollisesti palvellut kanttori Johann Kuhnau vaihtoi äkillisesti instrumenttinsa uruista taivaalliseksi harpuksi. Tuomaskirkko ja Tuomaskoulu alkoivat etsiä uutta kanttoria.

Hakijoista ei tällä kerralla ollut pulaa. Itse Georg Philipp Telemann Hampurista antoi esitysnäytteensä jo elokuussa 1722. Hakijoita virkaan olivat lisäksi muiden muassa Christoph Graupner Darmstadtista, Johann Friedrich Fasch Zerbstistä sekä Johann Sebastian Bach Köthenistä.

Hakuprosessi sai yllättäviä käänteitä. Mitä kaikkea tapahtui?

Siitä kertoo sanoin ja sävelin urkumusiikin lehtori Timo Kiiskinen. Hänen esityksensä Leipzigin pruuvi 1722 - hakijoiden sävellyksiä ja sovituksia uruille kuullaan Sibelius-Akatemian urkusalissa sunnuntaina 22. marraskuuta.

Ilmoita asiavirheestä