Tuotannon käynnistyminen maailman suurimpiin kuuluvalla Shtokmanin kaasukentällä näyttää lykkääntyvän vuosilla.
Ranskalaisen kaasujätti Totalin pääjohtaja Christophe de Margerie ilmoitti viime viikolla, että hanketta koskevat kannattavuuslaskelmat on tehtävä uusiksi seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän hetkisillä hinnoilla kaasuntuotanto Shtokmanin kentillä ei ole taloudellisesti kannattavaa, pääjohtaja totesi.
Barentsinmerellä sijaitsevan Shtokmanin esiintymän käyttöönottoa valmistelee yhteisyritys, josta 51 prosenttia kuuluu Venäjän valtiolliselle kaasujätille Gazpromille, 25 prosenttia Totalille ja 24 prosenttia norjalaiselle StatoilHydrolle.
Vaikeat olosuhteet
Meren uumenissa arvellaan olevan jopa 3,8 biljoonaa kuutiometriä kaasua. Alueen tuotanto-olosuhteet ovat kuitenkin vaikeat. Pelkästään kaasuputken vetäminen avomereltä mantereelle on niin vaativa tehtävä, että venäläisten oma teknologia ei siihen riitä, kertoi Murmanskin alueen kuvernööri Dmitri Dmitrijenko pari viikkoa sitten.
Lähes 600 kilometriä pitkän kaasuputken pitäisi kulkea kumpuilevassa ja rotkoisessa merenpohjassa, satojen metrien syvyydessä, ja sitä pitäisi pystyä tarvittaessa myös huoltamaan.
Porauslauttojen pitäisi puolestaan pystyä väistelemään alueella liikkuvia jäävuoria. Ankara merenkäynti ja kuukausia kestävä pimeys hankaloittavat nekin toimintaa.
Shtokmanin tuotannon aloitusajankohta on siirtynyt jo useita kertoja. Kaasualan kansainvälisessä konferenssissa viime viikolla puhunut Totalin pääjohtaja arvioi, että kaasu voisi virrata Barentsinmeren pohjassa aikaisintaan vuonna 2015.
Kaasupula tulee
Suomalaisasiantuntijan mielestä tämäkin on toiveajattelua.
"Shtokman siirtynee 2020-luvulle tai siitä vielä eteenpäin, riippuen kaasun hinnan kehityksestä. Venäjä näyttäisi tällä hetkellä panostavan selkeästi Jamalin niemimaan uusiin kenttiin. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että sinne on alettu jälleen kutsua ulkomaisia yhtiöitä", sanoo Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa-instituutin johtaja, professori Kari Liuhto.
Jamaliin panostetaan siksi, että vain sieltä on mahdollista saada nopeasti lisää suuria kenttiä tuotantoon.
"Gazpromilla on kova kiire saada uutta kapasiteettia, sillä nykyisistä kentistä kaikki suurimmat ovat ehtymässä. Jos uusia suurkenttiä ei saada pian käyttöön, kaasu ei riitä 10-15 vuoden päästä edes Venäjän kotimarkkinoille", Liuhto sanoo.
Liuhto uskoo, ettei kaasu riitä 10-15 vuoden päästä myöskään kaikille ulkomaisille asiakkaille.
"Esimerkiksi tuore uutinen siitä, että Venäjä aikoo myydä jatkossa Kiinalle noin 70 miljardia kuutiota maakaasua vuosittain, oli aika kiinnostava. Mistä tämä 70 miljardia kuutiota aiotaan ottaa? Venäjä vie nykyisin ulkomaille noin 200 miljardia kuutiota vuodessa ja siitäkin jopa kolmannes on oikeasti Keski-Aasian kaasua", Kari Liuhto ihmettelee.
Putkipeli kiihtyy
Liuhdon mukaan Shtokmanin kentän lykkääntymisellä ei ole välitöntä vaikutusta Itämeren Nord Stream -putkeen, vaikka aiemmin on kerrottu, että Shtokmanin kaasua johdettaisiin Eurooppaan nimenomaan Nord Streamia pitkin.
"Nord Streamin kaasu voidaan ottaa muualta. Putken merkityshän on lähinnä siinä, että Venäjä saa Keski-Eurooppaan kuljetusreitin, jossa sen ei tarvitse neuvotella Ukrainan ja Valko-Venäjän kaltaisten läpikulkumaiden kanssa", Liuhto huomauttaa.
Toinen "vaihtoehtoreitti" - South Stream - on tulossa Balkanin kautta Italiaan.
"Kun on paljon vaihtoehtoisia reittejä, pystyy valikoimaan kaverinsa ja pelaamaan paremmin omaa poliittista peliään", Liuhto toteaa.