Aurinko paistaa kuumasti ja järvi on tyyni. Kaunis kesäinen ilma lähteä pilkille. Aivan oikein, pilkille. Pudasjärvelle on kuluvaksi viikoksi kokoontunut joukko kalamiehiä ja -naisia, jotka kilpailevat kesäpilkin maailmanmestaruudesta.
Mestaruudesta kisataan nyt kolmatta kertaa ja tapahtuma on kasvanut koko ajan. Ensimmäisenä vuonna osallistujia oli 58 ja tänä kesänä mukana on jo 172 mestaruuden tavoittelijaa. Viikon mittainen tapahtuma ei vielä koskettele laitojaan.
"500 pilkkijää on vielä helppo ottaa mukaan, mutta sitten aletaan olla rajoilla", kesäpilkin puuhamiehiin kuuluva Marko Koivula Pudasjärven Urheilijoista arvioi.
Kesäpilkissä järven varmojen ottipaikkojen tietämisestä ei ole hyötyä, sillä jokainen pilkkijä arvotaan omalle styroksilautalleen, jossa hän pysyy kolme tuntia. Lautalla on pilkkireikä, jonka kautta matoja uitetaan, lautan reunalta ei saa pilkkiä.
Kilpapilkkimisen yhteyteen on järjestetty monenlaista tapahtumaa aina iltatansseista vanhojen työkoneiden esittelyyn. "Onhan tämä varmasti koko alueelle iso tapahtuma. Paljon on osallistujia, jotka viettävät alueella koko viikon", kesäpilkki-idean isä Heino Ruuskanen sanoo.
Yksi lomailijoista on saapunut Lemusta, Turun saaristosta. "Kesälomat piti järjestää siten, että tänne päästiin", toista kertaa kesäpilkkeihin osallistuva Marja-Terttu Marjamaa kertoo. Marjamaa nauttii pilkkimisestä kesät, talvet. "Kesäpilkki on siitä mukavaa, että ei tarvitse kairata, eikä juosta reiältä toiselle."
Taivassalolaisen Veikko Meskasen mukaan virallista kesäpilkkiä ei voi verrata edes veneestä pilkkimiseen. "Veneellä voi liikkua ja yrittää isommalta alueelta." Suurin ero talvipilkkiin on sään lisäksi samasta reiästä onkiminen. Meskasen mukaan lautalla malttaa kuitenkin istua koko kolmetuntisen.
"Voihan se aika alkaa vähän pitkäksi käydä, jos ei nykäisyäkään tule, mutta kyllä tässä aina yksi päivä saadaan kulumaan."
Kesäpilkkien ensikertalainen, oululainen Heli Julkunen piti kesäpilkkiä itselleen sopivampana vaihtoehtona kuin perinteistä talvilajia. "Nimen omaan sään puolesta. Voisin tulla toisenkin kerran, sitten pitää vain valmistautua paremmin", Julkunen hymyilee.
Julkunen jäi tällä kertaa ilman eväkkäitä. "Koukku meni kerran poikki, joten ehkäpä siellä kuitenkin oli kala", hän arvelee.
Uudella pilkillä ei kuitenkaan enää tärpännyt ja Julkusen saaliiksi jäi vain kaunis kesäinen rusketus.