Sannan ja Marin nimet on muutettu.
Viereiset lainaukset ovat Kalevan Juttu-
tuvan keskustelusta.
Syyskuussa Mari, 28, joutui palauttamaan talvitakin kauppaan, jotta rahat riittäisivät lapsiperheen ruokaostoksiin. Sanna, 29, taas kärsi kroonisesta shoppailumorkkiksesta, eikä ollut kuukausiin uskaltanut avata tiliotteitaan.
Ystävykset päättivät, että vaatteiden, kenkien, laukkujen, korujen, kosmetiikan, kirjojen, cd-levyjen ja sisustustavaroiden ostaminen oli kiellettyä 50 päivän ajan. Se, joka rikkoisi lakkoa, joutuisi tarjoamaan molemmille kolmen ruokalajin illallisen ravintolassa.
Lakko ajoittui haasteelliseen saumaan, sillä monien liikkeiden tarjouspäivät osuivat syksyyn. Ensin oli kirja-ale, sitten isojen tavaratalojen 3+1 -tarjoukset ja hullut päivät.
"Alku oli pahinta, mutta muutamassa viikossa lakkoon tottui. Suhtautuminen kaupassa käymiseen muuttui nopeasti. Ennen ilahduin, kun löysin jotain ostettavaa. Lakon aikana tuli voitonriemuinen olo, jos kaupoista ei löytynyt mitään kiinnostavaa", Sanna sanoo.
Molempien mielestä lakko muistutti tipatonta tammikuuta. Elämään kiellon alaisuudessa tottui, mutta hauskempaa olisi ollut, jos olisi voinut tehdä ostoksia.
"Tylsää oli, mutta 50 päivää oli niin lyhyt aika, että sen kesti. Varsinkin alussa lakko otti päähän. Tuli hölmistynyt olo, kun kaupassa tajusi, ettei voi ostella niin kuin ennen", Mari kertoo.
Lakko päättyi marraskuun alussa. Sanna kertoo säästäneensä sen aikana runsaat 500 euroa. Marin arvio on ainakin 600 euroa. Samalla hän onnistui tervehdyttämään pitkään vinksallaan olleen taloutensa.
Lakko vaikutti asenteisiin. Sanna arvelee olevansa nyt vähän kriittisempi kuluttaja kuin aikaisemmin. Marikaan ei aio palata entiseen tuhlailuun.
"Lakon aikana huomasin, että jatkuva ostaminen on järjetöntä. Tajusin, etten tarvitse mitään uutta. Kaapissa on niin paljon vaatteita, etten ehdi edes kaikkia käyttää", Mari mainitsee.
Ystävykset ovat yllättyneitä, kuinka paljon myönteistä palautetta lakko on herättänyt.
"Monet ovat kannustaneet, kehuneet ja myöntäneet, etteivät itse pystyisi vastaavaan. Ymmärtäisin palautteen paremmin, jos olisin ollut esimerkiksi tupakkalakossa", Sanna ihmettelee.
"Äitini oli sitä mieltä, että minun ei kannattaisi lopettaa lakkoa ollenkaan. Nyt myös hän ja siskoni ovat lakossa", Mari lisää.
Marin ja Sannan shoppailulakko on Turun kauppakorkeakoulun dosentin Terhi-Anna Wilskan mukaan mielenkiintoinen ilmiö. Se kertoo suomalaisen yhteiskunnan protestanttisista arvoista. Säästeliäisyys on edelleen hyve, ja varsinkin naisten tuhlailevuutta pidetään synnintuntoa ansaitusti aiheuttavana paheena.
"Väitän, että vain suomalainen nainen ryhtyy tällaiseen itsekurilliseen ostoslakkoon. On vaikea kuvitella, että amerikkalainen nainen tekisi vastaavaa", Wilska sanoo.
Tutkijan mukaan naisten kuluttamiseen suhtaudutaan Suomessa ihmeen torjuvasti. Shoppailuun sanana liittyy turhanpäiväisyyden, heräteostosten ja naiseuden leima.
"Harvemmin puhutaan miesten shoppailusta. Jos mies ostaa jatkuvasti esimerkiksi uutta elektroniikkaa, häntä pidetään todennäköisesti edistyksellisenä ja järkevänä kuluttajana", Wilska huomauttaa.
Naisten kaunistautumiseen liittyvän kulutuksen paheksumiselle tutkija löytää selityksen historiasta. Vahvat, topakat ja työteliäät naiset olivat ihanteita maataloushenkisessä yhteisössä. Sen sijaan koreileva nainen tuomittiin huonoksi naiseksi tai muuten leuhkaksi ja työtä vieroksuvaksi tyypiksi.
"Jotain tästä ajattelusta elää edelleen, ja siksi esimerkiksi naisten meikki- ja vaateostokset on helppo leimata turhuudeksi. Esimerkiksi Etelä- ja Itä-Euroopassa naisten on paljon hyväksyttävämpää olla naisellisia."
Wilska ei ymmärrä, miksi kuluttamisesta pitäisi kantaa syyllisyyttä, jos rahaa on käytössä.
"Mitä siitä tulisi, jos kaikki ryhtyisivät ostoslakkoon. Kulutus ja ostaminen pyörittävät kansantaloutta", hän tähdentää.
Tutkijan mielestä oleellisempaa olisi miettiä kulutuskohteita, sitä millaisia tuotteita ostaa ja miten kulutustottumuksillaan voi vaikuttaa esimerkiksi ympäristöön.
"Tarjolla hybridiautoja, erilaisia energiavaihtoehtoja sekä eettisesti korkealuokkaisia tuotteita. Myös palveluita Suomessa kulutetaan vähän verrattuna muihin Euroopan maihin", Terhi-Anna Wilska huomauttaa.