Pääkirjoitus

Shok­ki­hoi­dol­la heikko teho

Seitsemän keskuspankin antama shokkihoitokaan ei tehonnut levottomiin markkinoihin niin kuin oli toivottu. On syytä varautua siihen, että huonojen uutisten virta voimistuu lähiviikkoina.

Seitsemän keskuspankin antama shokkihoitokaan ei tehonnut levottomiin markkinoihin niin kuin oli toivottu. On syytä varautua siihen, että huonojen uutisten virta voimistuu lähiviikkoina.

Maailma sai keskiviikkona todistaa sellaista päättäväisyyden ja tahdon ilmaisua, jollaista ei ole nähty ennen rahamarkkinoilla: peräti kuusi keskuspankkia ilmoitti laskevansa ohjauskorkoa 0,5 prosentilla vastaiskuna maailman rahoituskriisille. Operaatiossa on mukana myös Euroopan keskuspankki, jonka päätökset koskevat Suomea.

Kiinan keskuspankki liittyi rintamaan alentamalla omaa ohjauskorkoaan 0,27 prosenttia. Japanin keskuspankki piti ohjauskoron ennallaan mutta ilmoitti tukensa shokkihoidolle, jonka tarkoitus on rauhoittaa holtittomasti ajelehtivia rahoitusmarkkinoita. Keskuspankit antavat pankeille nyt luottoa kiinteällä 3,75 prosentin korolla. Se on selvästi edullisempaa kuin pankkien ottolainauskorko Suomen markkinoilla.

Shokkihoidon teho osoittautui kuitenkin heikoksi. Markkinat poukkoilivat levottomasti torstaina ja kurssit sahasivat ylös ja alas eri puolilla maailmaa. Helsinki kuului niihin harvoihin pörsseihin, joissa näkyi torstaina pieniä valonpilkahduksia kurssinousuna -- ilmeisesti Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen rauhoittavien lausuntojen takia ja siksi, että eri puolilta saatavan informaation sisältö on yhdenmukainen.

Suomen uskotaan kestävän kriisin seurauksia paremmin kuin eräät muut maat. Se pitääkin paikkansa, mutta vain toistaiseksi. Kun talouskasvu hidastuu eri puolilla ja etenkin Suomen vientimaissa ja jos pankkeja ja rahoituslaitoksia menee lisää nurin, Suomi tuskin voi välttyä heijastusvaikutuksilta.

Tilanne markkinoilla on Yhdysvaltain roskapankin perustamispäätöksestä, pääomien pumppauksesta, euromaiden talletussuojan korotuksista ja keskuspankkien shokkihoidosta huolimatta yhä kriittinen. Keskuspankkien yhteisoperaatio tuli suureen tarpeeseen, mutta jo nyt näkyy, ettei se riitä rauhoittamaan tilannetta eikä poista pankkien väliltä epäluottamusta. Markkinat eivät ole kenenkään otteessa.

Ilmeisesti kriisiin tehoaa vain aika, eikä kukaan pysty sanomaan, kuinka kauan se vie. Nyt pitää vain odottaa ja katsoa, mitä pankkien taseista mahdollisesti paljastuu ajan mittaan. Löytyykö niistä kirjaamattomia tappioita ja mitä vaikutuksia asunto- ja kiinteistömarkkinoiden lamaantumisella on pankkeihin. Entä mitä tapahtuu, jos työttömyys kääntyy nousuun?

Pankinjohtajien lausuntoja ei voi nyt ottaa kirjaimellisesti. Tilanne muistuttaa 1990-luvun lamaa Suomessa. Hyvä esimerkki tästä on islantilaisomisteisen Kaupthing-pankin Suomen-maajohtajan arvio. Mauri Rosenthal vakuutti vielä keskiviikkona, että pankin suomalaisasiakkaiden talletukset ovat turvassa.

Samaa turvallisuutta korostavaa viestiä olivat muutkin Suomeen rantautuneet islantilaispankit levittäneet viime kuukausina, kun niiltä oli kysytty, miten ne pystyivät maksamaan muita selvästi korkeampia korkoja talletuksille.

Torstaina paljastui, että rahoitustarkastus sulki Suomen Kaupthingin toiminnan toistaiseksi tallettajien aseman turvaamiseksi. Pankin asiakkaat saanevat rahansa takaisin talletussuojan takia, mutta he eivät pääse niihin toistaiseksi käsiksi. Tällaisia uutisia ei nyt tarvittaisi.

Ohjauskoron lasku ja päätös kiinteäkorkoisesta luotosta pankeille eivät heijastuneet vielä markkinakorkoihin. Puoli prosenttia ei riitä.

Ohjauskoron laskua on pakko jatkaa, kunnes tilanne alkaa rauhoittua -- kenties ensi keväänä tai kesällä.