SHL:n do­ping­jut­tu kil­pis­tyy Kyröön

Suomen hiihtoliiton (SHL) dopingjuttu kilpistyy rikosepäilyjen osalta pelkästään entiseen päävalmentajaan Kari-Pekka Kyröön. Valtionsyyttäjä Pekka Koponen nostaa häntä vastaan syytteet Vantaan käräjäoikeudessa salakuljetuksesta ja petoksesta.

Kari-Pekka Kyröä vastaan nostetaan syytteet salakuljetuksesta ja petoksesta.
Kari-Pekka Kyröä vastaan nostetaan syytteet salakuljetuksesta ja petoksesta.

Suomen hiihtoliiton (SHL) dopingjuttu kilpistyy rikosepäilyjen osalta pelkästään entiseen päävalmentajaan Kari-Pekka Kyröön. Valtionsyyttäjä Pekka Koponen nostaa häntä vastaan syytteet Vantaan käräjäoikeudessa salakuljetuksesta ja petoksesta.

Hiihtoliiton entisen päävalmentajan Pekka Vähäsöyringin, entisen lajijohtajan Antti Leppävuoren sekä dopingin käytöstä kilpailukiellon jo kärsineiden Mika Myllylän, Jari Isometsän, Harri Kirvesniemen, Janne Immosen, Milla Jauhon ja Virpi Kuitusen sekä Kyrön veljen epäillyistä rikoksista Koponen teki syyttämättäjättämispäätökset.

Pekka Vähäsöyrinkiä ja Antti Leppävuorta epäiltiin keskusrikospoliisin Jyväskylän yksikön suorittamassa esitutkinnassa törkeästä petoksesta ja väärästä ilmiannosta. Kaksikon epäiltiin salanneen tai esittäneen totuuden vastaisia väitteitä asianomistajana niin sanotussa Suomen Tietotoimiston (STT) jutussa. Poliisi arvioi, että miesten menettely täytti myös ilmiannon tunnusmerkistön. Kumpaankaan epäiltyyn rikokseen ei syyttäjän mukaan löytynyt näyttöä.

Vähäsöyrinki ja Leppävuori kiistivät STT:n jutun käsittelyssä sekä käräjä- että hovioikeudessa, että he olisivat tienneet suomalaisessa hiihdossa käytetystä kasvuhormista. Kumpikin pysyi kannassaan myös dopingjutun esitutkinnassa. Lisäksi he väittivät, että eivät tiedä plasmaekspandereideiden käytöstä mitään ennen Lahden surullisen kuuluisia käryjä.



Epävarmuutta
liikaa


SHL:n kirjanpidosta löytyi neljä laskua vuosilta 1997, 1998 ja 1999, joiden mukaan Oulun yliopiston fysiologian laitoksen professori Juhani Leppäluoto oli toimittanut 68 kappaletta 500 millilitran yksikköä eli 34 litraa Plasmafusin plasmaekspanderia.

Tilauksen oli tehnyt SHL:n lääkäri Pirkka Mäkelä ja aineiden tarkoituksena oli hänen kuulustelukertomuksessaan antaman tiedon mukaan edistää hiihtäjien palautumista rasituksesta. Aineen käyttö oli laajasti tiedossa SHL:ssa. Lisäksi kysymyksessä oli Mäkelän mukaan SHL:n ja kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa sovittu tutkimushanke. KIHU:n edustaja Heikki Rusko kertoi puolestaan, että keskuksella ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

SHL:n lääkärit Mäkelä ja Jukka-Pekka Turpeinen tulivat tietoiseksi siitä, että plasmaekspanderin käyttö oli kiellettyä vuodesta 2000 lähtien. Hiihtäjistä Mika Myllylä kertoi kuitenkin esitutkinnassa käyttäneensä ainetta myös vuonna 2000. Vähäsöyringin ja Leppävuoron tietoisuus aineiden käytöstä jää syyttäjän mukaan puutteelliseksi ja epävarmaksi.

Oikeudellisessa arvioinnissa jäi syyttäjän mukaan epävarmaksi myös se, miten laajasti ensisijaisesti hormoneita koskeneessa ja vuonna 1998 julkistetussa STT:n jutussa on ymmärretty dopingin käsite. Koponen myös arvioi, että plasmaekspanderien käytöstä kertomisella ei olisi ollut olennaista vaikutusta tuomioistuinten antamiin ratkaisuihin, koska nämä aineet tulivat kielletyiksi vasta vuonna 2000.

Syyttäjä arvioi näytön puutteelliseksi Vähäsöyringin ja Leppävuoren tietämyksestä myös immunologisen projektin, farmakologisen ohjelman ja Kyrön epäillyn kasvuhormonin ja EPO-hormonin salakuljetusten osalta. Näyttö jää syyttäjän mukaan todennäköisyyksien varaan ja se ei muodosta syytteen nostamiseen riittävää yksilöityä selvitystä Vähäsöyringin ja Leppävuoren tietoisuudesta.

Asiassa ei syyttäjän mielestä saatu näyttöä Vähäsöyringin ja Leppävuoren tietoisuudesta myöskään hormonien käytön myöntäneen ja niitä Janne Immoselle kaksi kertaa välittäneen hiihtäjä Sami Heiskasen ja harmaan alueen mahdollisuuksista Leppävuoren kanssa keskustelleen Sami Revon kuulustelunkertomusten perusteella.

A-maajoukkueen hiihtäjiä epäiltiin jutussa avunannosta salakuljetukseen ja laittoman tuontitavaraan ryhtymiseen. Syyttäjän mukaan esitutkinta-aineistossa ei ole yksilöityä näyttöä siitä, kenelle Kyrö on lääkevalmisteita luovuttanut. Syytteeseen riittävää selvitystä ei löytynyt myöskään siitä, millainen tietoisuus käyttäjillä on ollut hormonien hankinnasta. Laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä syyteoikeus olisi vanhentunut.

Kari-Pekka Kyrö sai syyttämättäjättämispäätökset yhden epäillyn petoksen, kavalluksen ja lääkerikoksen ja hänen veljensä yhden petoksen osalta. Petosjuttu liittyi Kyrön veljen osalta hammaslääkäriasemalta hankittuun Haes-Steril lääkevalmisteeseen, kavallus maailmancup -kilpailujen kulukorvauksiin ja SHL:n luottokortin käyttämiseen Venäjälle, Hollantiin ja Espanjaan tehtyjen matkojen yhteydessä.

Niiden epäiltiin liittyneen hormonien hankintaan. Syyttäjä ei löytänyt näyttöä mihinkään epäillyistä petos- tai kavallusrikoksista. Lääkerikos liittyi lääkevalmisteiden tuontiin helmikuussa 2001. Koska määrä oli vähäinen, tuonti täytti vain lääkerikoksen tunnusmerkistön, ja syyteoikeus ehti vanhentua asiassa.



Odotettu
päätös


SHL:n puheenjohtaja Seppo Rehunen korostaa, että liitto on asiassa jatkossa puhdas sivusta katsoja. "Luotamme siihen, että oikeuslaitos hoitaa asian. Meille on äärimmäisen tärkeää, että totuus tulee asiassa esille."

Rehunen kuten ei myöskään Mika Myllylä yllättynyt syyttäjän ratkaisusta. "Minä uskon, että asiassa on ollut kaikki kortit esillä", hän sanoo.

Ilmoita asiavirheestä