Demokratia ja diktatuuri ovat käyneet kuolettavaa kaksintaistelua tämänpäiväisiin parlamenttivaaleihin valmistautuvassa Irakissa. Maanalaiset terroriryhmät ovat tehneet kaikkensa sabotoidakseen äänestyksen ja syöstäkseen maan sisällissotaan.
Väkivallan voimat ovat niskan päällä pääkaupungissa Bagdadissa ja kolmessa muussa Irakin 18 maakunnassa, Irakin keskiosan sunniväestön asuinalueilla.
Tilanne on rauhallisempi pohjoisen kurdialueilla ja etelän shiiojen asuinalueilla.
Amerikkalaiset yrittivät pitkään vähätellä koko ongelmaa. Mutta karu todellisuus on päivä päivältä paljastunut. Irakin turvallisuuspalvelun johtajan mukaan kapinallisten ytimeen kuuluu noin 40 000 miestä, minkä lisäksi noin 200 000 ihmistä tukee heitä aktiivisesti.
Sorretut shiiat nousemassa johtoon
Osissa maata normaali vaalikampanja on ollut lähes mahdotonta. Esimerkiksi Bagdadissa se on rajoittunut mainostauluihin ja tiedotusvälineisiin. Monet ehdokkaat ovat suostuneet haastateltaviksi televisioon vain kasvot peitettyinä. Jopa suurin osa ehdokkaiden nimistä on julkistamatta. Kuolemanvaara pakottaa varovaiseksi.
Sisällissota on kuitenkin toistaiseksi vältetty. Siitä on kiittäminen erityisesti shiiojen korkeinta johtajaa, ajatolla Ali al-Sistania.
Pitkään sorretut shiiat odottavat nyt nousevansa Irakissa johtoasemaan. Vuosisataisen haaveen toteutumista ei haluta vaarantaa toimilla, jotka uhkaisivat lykätä tai peruuttaa vaalit.
Saddamin hallinnon kaataminen on nostanut uskonnon Irakin politiikan keskiöön. Iäkäs, valkopartainen hengellinen johtaja mustassa turbaanissa ja viitassa on korvannut länsimaiseen pukuun ja hattuun sonnustautuneen Saddamin Irakin symbolina.
Monet pelkäävät kehityksen johtavan kohti Iranissa vallalla olevaa uskonmiesten valtaa tai ainakin siihen, että uskonnolliset johtajat ovat pysyvästi mukana politiikassa.
Pelkoa on vahvistanut se, että Sistani on antanut kuvansa symboliksi Yhdistyneen Irakin liitolle (United Iraqi Alliance), jonka irakilaiset tuntevat "shiiojen listana" tai "hengenmiesten listana".
Myös pääministeri Ijad Allawin johtama Kansallisen sovinnon ryhmittymä kilpailee tosissaan shiiojen äänistä. Se painottaa kuitenkin enemmän maallista, ryhmäkunnista vapaata Irakia.
Erään tutkimuksen mukaan "shiiojen lista" saisi etelässä 27 prosenttia ja Allawin lista 22 prosenttia äänistä
Sunneja uhkaa aliedustus
Monet tärkeät sunniryhmät ovat kehottaneet kannattajiaan vaaliboikottiin. Siksi sunniväestö tullee olemaan pahasti aliedustettu, vaikka heitä on ehdolla erilaisilla listoilla. Jo nyt käydään eri ryhmien välillä keskusteluja siitä, miten sunnien edut tulevaisuudessa turvataan.
Parlamentin vaikeimmaksi tehtäväksi muodostunee perustuslakiluonnoksen valmistelu. Sen tulisi olla valmis elokuun puoliväliin mennessä.
Jos luonnos hyväksytään lokakuussa järjestettävässä kansanäänestyksessä, edessä ovat uudet eduskuntavaalit ennen kuluvan vuoden joulukuun puoliväliä. Jos taas perustuslakiluonnos hylättäisiin, järjestettäisiin uudet parlamenttivaalit joulukuussa, ja koko prosessille annettaisiin vuosi lisäaikaa.
Voimassa oleva väliaikainen perustuslaki antaa kaikille Irakin kolmelle pääryhmälle veto-oikeuden muutoksiin.
Kolme maan 18 maakunnasta voi, vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä, kaataa uuden perustuslakiehdotuksen lokakuun kansanäänestyksessä. Koska kurdit hallitsevat juuri kolmea maakuntaa, tätä on kutsuttu "kurdien veto-oikeudeksi", mutta sama koskee myös shiioja ja sunneja.