YK:n Libanon-päätöslauselman mukaan pääsihteeri Kofi Annan laatii kuukauden kuluessa ehdotuksia sekä Hizbollahin toivotusta aseriisunnasta että Libanonin ja Israelin rajaongelmien ratkaisusta.
Erimielisyys koskee erityisesti Shebaan aluetta.
Maapala on sama, jossa oli ennen sotaa useita yhteenottoja ja jossa Hizbollah sieppasi muutama viikko sitten vangeikseen kaksi israelilaissotilasta raskain seurauksin.
Noin 25 neliökilometrin suuruinen alue sijaitsee kivenheiton päässä paikasta, jossa Israelin, Libanonin ja Israelin miehittämän Golanin rajat yhtyvät.
YK:ssa on jossain vaiheessa katsottu, että alue kuuluu Golanin ylänköön ja sen pitäisi siten sijaita Syyrian rajojen sisällä.
Tilanne on mutkikas. Kun Israel edellisen kerran lähti Libanonista vuonna 2000, se vetäytyikin Israelin ja Libanonin välisen rajalinjan eli niin sanotun sinisen linjan taakse.
Rajaa ei ole kuitenkaan rauhansopimuksella vahvistettu, ja alue sijaitsee sinisen linjan eteläpuolella.
Syyria totesi kuitenkin yllättäen, ettei Shebaa kuulu sille vaan on osa Libanonia, huomauttaa Afrikan ja Lähi-idän osaston päällikkö Aapo Pölhö ulkoministeriöstä.
Hizbollah sai samalla perusteen näkemykselleen, ettei Israel ollut vetäytynyt Libanonista kokonaan vaan miehittää edelleen osaa siitä.
Syyria ei ole kuitenkaan antanut kirjallista vakuutusta, että se luopuu oikeudestaan eikä tule myöhemminkään esittämään aluetta koskevia vaatimuksia.
Shebaasta on tullut paljon pinta-alaansa isompi asia, joka on ollut kauan tärkeä Libanonin hallitukselle. Hizbollah on alleviivannut sen "vapauttamisen" merkitystä.
Se on ollut eräs peruste pitää alueen tilannetta ratkaisemattomana.
Israelin kannalta Shebaalla on merkitystä veden vuoksi, tuskin strategisesti.
Hermon-vuoren vesivaroja saadaan sen kautta käyttöön. Syyrialle sillä lienee ollut merkitystä liikenneyhteyksien takia.
Jos Kofi Annan keksii taikatempun, jonka Israel nielisi ja joka tyydyttäisi Libanonia, Hizbollah menettäisi propagandavalttinsa.