"Lähdin suomennostyössäni avaamaan kielentakaista maailmaa", selittää viileän rauhallisesti Kirsti Simonsuuri, suomalaisten älykköjen keskeinen kosmopoliitti, eikä näytä yhtään nääntyneeltä, vaikka on saanut juuri valmiiksi viisivuotisen suururakkansa.
Pohjoisella yökirjallaan oululaisten ikuiseen muistoon ampaissut Simonsuuri on aloittanut kirjavuoden kääntämällä aidolle nykysuomelle ennen kaikkea näytelmäkirjailijana tunnetun William Shakespearen 154 sonettia, länsimaisen rakkauslyriikan korkeaveisuiksikin määriteltyjä.
Epätavallinen rakkauskäsitys
"Shakespeare puhuu niin intiimisti ja avoimesti", sanoo Simonsuuri lämpimästi urakkansa jälkeen.
Simonsuuren mielestä on todennäköistä, että sonettien mies- ja naispuolisia kohdehenkilöitä on useita. Puhujana on hänen mukaansa rakastunut mies, jonka rakkauskäsitys ei ole tavanomainen. Etenkin kokoelman alkupuolella puhuja kehottaa nuorukaista siittämään lapsia, ei rakastamaan naista, joka lapset synnyttää.
Simonsuuri näkee, että soneteissa on sekä homoseksuaalisen että heteroseksuaalisen rakkauden piirteitä. "Kumpaakaan ei kielletä eikä tuomita. Päinvastoin, sillä rakkautta ylistetään kaikissa muodoissa." Hänen mielestään ei ole syytä kiistellä sitä, oliko William Shakespeare homo vai hetero kuten kautta aikojen on vuolaasti tehty.
Kirjassa suomentaja kuitenkin ilmaisee kantansa taipumalla näkemykseen, miten Shakespearen kaikkein intensiivisimmät ja henkistyneimmät ystävyyssuhteet tapahtuivat miesten seurassa ja tähän intensiivisyyteen liittyi erittäin todennäköisesti myös aktiivista seksuaalisuutta. "Joskus vaikuttaa siltä, että puhuja aivan tarkoituksellisesti tahtoo häivyttää henkilöidensä sukupuolen, koska hän ymmärtää, että rakkauden olemusta ei voi selvittää maskuliinisuuden ja feminiinisyyden kautta", Simonsuuri kirjoittaa alkusanoissaan.
Vuosikausien
urakka
Suomalaisten sanakirjojen mukaan sonetti on 14-säkeinen, nelisäkeistöinen runomuoto. Näitä maailman näytelmäkirjallisuuden keskeinen hahmo Shakespeare julkaisi 43-vuotiaana.
Simonsuuren urakka on tuottanut lähes 380-sivuisen kirjan, johon kääntäjä on myös laatinut selitysosan jokaiselle sonetille. Kirjaan mahtuu niin tekstihistorian selvitystä kuin kääntämisen periaatteiden pohdintaakin.
Samalla aukeamalla, missä on suomennos, on selityksen lisäksi myös näköispainettuna runo, joka on peräisin harvinaisesta vuoden 1609 alkuperäisesestä sonettikokoelmasta, Quartosta. Meidän aikaamme sitä on säilynyt 13 kopiota.
Ennen Kirsti Simonsuurta Shakespearen sonetteja ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Aale Tynni.
Ensimmäiseksi ehti Paavo Cajander runsaat 300 vuotta sonettien ilmestymisen jälkeen. Hänen osuutena vuonna 1913 oli vain muutama suomennettu runo. Kun oli kulunut reilut puoli vuosisataa Cajanderin käännöksistä, tuli Aale Tynnin vuoro. Hän suomensi kaikki sonetit, ilmestymisvuosi oli 1965. Nyt 40 vuotta myöhemmin oli Kirsti Simonsuuren vuoro.
Kirsti Simonsuuri: Nautintojen ajan aarre. William Shakespearen Sonetit. Yliopistopaino Kustannus.