Ylivieskan seutukunta järjesti keskiviikkona seutukuntatyön 10-vuotisjuhlaseminaarin. Juhlaesitelmän piti professori Markku Sotarauta, joka ruoti seutukuntien historiaa kriittisesti.
Seutukuntajako on vuoden 1994 peruja. Nyt Suomesta löytyy 77 seutukuntaa.
"Seutukuntatyön tavoitteet ovat toteutuneet huonosti. Kuntien yhteistyö on tiivistynyt helposti vain silloin, kun ei ole tarvinnut luopua mistään olemassa olevasta", Tampereen yliopistossa aluetieteen laitoksella työskentelevä Sotarauta kiteytti.
Ylivieskan seutukuntaan kuuluvat myös Kalajoki, Alavieska, Merijärvi, Oulainen ja Sievi. Seutukunnan tehtäviksi on määritelty kuntien välisen yhteistyön edistäminen, seudullisten kehittämishankkeiden hallinnoiminen ja alueellisten hankkeiden rahoittaminen.
"Ihmiset eivät tiedä juuri mitään seutukunnista -- eikä ihme. Seutukuntatyö painottuu kehittämistehtäviin, jotka ovat tavallisen tallaajan näkökulmasta tarkasteltuna etäisiä juttuja", Sotarauta muotoili.
Maaperä seutukunnallisen identiteetin vahvistumiselle ei ole hedelmällinen.
"Seutukuntatyössä itsenäiset kunnat ajavat omaa etuaan isomman kokonaisuuden kautta."
Professori ei vähättele seutukuntien merkitystä. Sotaraudan mukaan seutukunta-ajattelu loi pohjan tulevalle kuntauudistukselle. Kuntaliitokset ovat lähivuosina todellisuutta.
"Onneksi asiat mietittiin jo 1990-luvulla tähän vaiheeseen. Yleensä liitokset viriävät seutukunnan sisällä", Sotarauta muistutti.
Suuri osa seutukuntien hallinnoimista hankkeista on niin pieniä, ettei suuri yleisö tiedä niistä mitään. Silti tehdyn työn jäljet näkyvät Ylivieskan seutukunnan alueella monin eri tavoin.
Viime vuonna seuturahoitusta irtosi muun muassa Kalajoen matkailun kehittämishankkeeseen, metsä- ja maatalouden hankkeisiin sekä ammattikorkeakoulun ja yliopiston tutkimushankkeisiin.
Pieniä hankkeita on käynnissä koko ajan. Esimerkiksi nuorisotiedotushankkeen myötä jokaiseen jäsenkuntaan perustettiin tiedotuspiste, joka on varustettu ilmaisella nettiyhteydellä.
Vuonna 2005 Ylivieskan seutukuntayhdistyksen hanketoiminnan kulut olivat 1,2 miljoonaa euroa. EU rahoitti hankkeista seitsemän. Neljä hanketta on rahoitettu kansallisesti.
"Eurovirrat ovat huomattavia", Sievin kunnanjohtaja Matti Johansson myöntää.
Pienen kunnan nokkamiehenä Johansson haluaa kiinnittää huomiota eurovirtojen jakautumiseen. Hankkeiden keskittyminen seutukuntien pääpaikkoihin voi kalvaa työilmapiiriä.
"Hankkeiden laaja-alaista vaikuttavuutta tulee kasvattaa", Johansson vaatii.