Seutukuntien rajat aiotaan piirtää uusiksi vuoden 2003 aikana. Selvityksestä vastaava sisäasiainministeriön ylijohtaja Pekka Kilpi uskoo, että seutukunnat samalla vähenevät eli niistä tulee useamman kunnan yksiköitä.
"Nyt kun alkaa muodostua käsitys seutukuntatyön koko kuvasta ja suunnasta, alkaa muodostua käsitys, että seutukuntien määrä on vähentymässä, ei silti suuresti", Kilpi sanoo.
Posion kunnan esittämä Koillis-Suomen seutukunta olisi ensimmäinen läänin ja maakunnan rajat ylittävä seutukunta. Posio ja Salla kuuluvat Itä-Lapin seutukuntaan, mutta saattavat yhdistyä Kuusamon ja Taivalkosken kanssa vuonna 2004.
Seutukunnat tulivat EU:n aluetukien jakelukanaviksi, kun alueiden kehittämislaki vahvistettiin vuonna 1994. Vähitellen sen jälkeen useat kunnat ovat kokeneet olevansa väärässä seutukunnassa.
Aluekeskukset
päällekkäisyyksiä
Ministeriössä mietitään myös, tarvitaanko seutukuntia enää, kun EU:n laajeneminen muuttaa tukipolitiikkaa.
"Se onkin hyvä kysymys. Nyt pitääkin miettiä koko seutukuntajakoa. Toiminnalliset tarpeet on pidettävä mielessä. Hallintorajoja ei tarvita, jos ei ole toiminnallista tarvetta", toteaa alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.).
Korhonen myöntää, että seutukunnat ja aluekeskukset ovat päällekkäisiä yksiköitä. Aluekeskukset tosin kattavat vain 85 prosenttia väestöstä, jos pääkaupunkiseutua ei lasketa.
Kilpi uskoo kuitenkin, että toistaiseksi niiden merkitys kasvaa. "Nyt kun kuntien yhteistyötä on valtionkin puolelta pyritty lisäämään, seutukunnat alkavat saada suurempaa toiminnallista ja hallinnollista merkitystä", Kilpi arvelee.
Aluehallinnossa
liikaa toimijoita
Myös valtionhallinnossa on päällekkäisyyksiä. Martti Korhonen tyrmää kuitenkin ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin (kok.) esityksen lääninhallinnon poistamisesta.
"Vilenin lausumassa ontuu monta peruslähtökohtaa. Hän puhuu sivistystoimen tehtävien siirrosta TE-keskuksille, mutta mihin siirretään palo- ja pelastustoimi tai poliisitoimi? Nehän ovat lääninhallituksessa isoja yksiköitä", ministeriKorhonen ihmettelee.
Hänen mukaansa päällimmäisenä hallinnon uudistamisessa ei ole läänien lukumäärä, sillä kaikkia muita rakenteita on monikymmenkertaisesti. "Ei pidä yksinkertaistaa näitä asioita, vaan on tarkasteltava kokonaisuuksia", hän sanoo.
Ensimmäinen iso haaste on Korhosen mukaan keskushallinnon tehtävien siirto alue- ja paikallistasolle. Vasta kun tiedetään, mitä TE-keskusten, maakuntaliittojen, ympäristökeskusten ja maaseutukeskusten organisaatiolle tehdään, voidaan miettiä lääninhallinnon osuutta.
Professorityöryhmä esitti, että perustettaisiin valtion aluekeskuksia, joita olisi useampia kuin läänejä, hoitamaan alueellisia viranomaistehtäviä.
Kuntaministeri Martti Korhonen myöntää, ettei tässä mallissa enää olisi sijaa lääninhallinnolle, sillä uusia hallinnollisia rajoja ei voida tehdä. "On katsottava myös, mitä käy kuntarakenteelle sen jälkeen", hän sanoo.
Myös ylijohtaja Pekka Kilpi vahvistaa, että se ainakin on selvää, että aluehallinnossa on rutkasti liikaa toimijoita.