Seutukuntien nykyistä suurempi rooli esimerkiksi kuntapalvelujen tuottajina ei innosta Ylivieskan kaupunginjohtajaa Harri Viitasta, koska se hämärtäisi valta- ja vastuusuhteita. Valta päättää palveluista ei hänen mielestään voi olla jollakin muulla kuin sillä, joka kerää verovarat.
"Seutukunnilla ollaan mieluusti näkemässä suurempi rooli kuin niille on tarkoitettu. Nehän ovat kuntien yhteistyöelimiä, joiden kautta hoidetaan EU-hankkeita. Niiden roolia suhteessa valtioon ei pidä kehittää."
Viitanen muistuttaa, että kunnilla on vastuu palveluista ja verovarojen käytöstä. Toista ei voi olla ilman toista. Muuten vastuusuhteet hämärtyvät.
Seutukuntakeskusteluun usein liitettävä vaatimus kuntien määrän vähentämisestä ei sekään saa Viitaselta varauksetonta kannatusta. Ylivieskan seudulla ei hänen mielestään voi väittää, että kuntia olisi liikaa.
Kuntien olemassaolon oikeutusta pitäisi Viitasen mielestä lähestyä siitä näkökulmasta, kykeneekö kunta hoitamaan tehtävänsä. Sen määrittelemiseen tarvitaan kuitenkin välineet.
"Kuntarakennetta pitäisi voida tarkastella ylhäältäpäinkin, mutta objektiivisten tunnuslukujen valossa. Tarvittaisiin sellainen tunnuslukujärjestelmä, joka avaisi mahdollisuuden edistää kuntaliitoksia myös valtiovallan taholta", Viitanen pohtii.
Pormestarimalli lisäisi
vaalien kiinnostavuutta
Kaksinapainen kunnallinen päätöksenteko, jossa poliittinen johto ja virkamiesjohto toimivat rinnakkain, edellyttää Harri Viitasen mielestä todellista poliittista johtajuutta. "Ellei sitä löydy, toiminta potee happikatoa."
Hän sanoo kallistuneensa sille kannalle, että pormestarimallia kannattaisi tutkia ja harkita myös Suomessa. Hän perustelee näkemystään kunnallisvaalien mielenkiinnon lisäämisellä.
"Suora henkilövaali lisäisi kiinnostusta kunnallispolitiikkaan varmasti. Se on nähty presidentinvaaleissa", Viitanen mainitsee.
"Kunnallisvaalien ongelma ei ole pelkästään äänestysaktiivisuuden aleneminen. Myös ehdokkaita on kerta kerralta vaikeampi saada vaaleihin."
Valtion ja kuntien suhteeseen Viitanen odottaa ennen kaikkea ennakoitavuutta, jatkuvuutta ja sitovuutta. Nyt on mahdotonta tehdä kovin pitäviä arvioita vuotta pitemmällä jänteellä.
"Vähintään vaalikauden mittainen kuntasopimus pitäisi saada aikaan. Sen pitäisi antaa selkeä pohja peruspalvelujen kustannusten kattamiseen."
Vaatimukset valtionosuuksien "korvamerkinnästä" Viitanen tyrmää perusteettomina.
"Kun järjestelmä muutettiin niin, että kunnat saavat itse päättää valtionosuuksien kohdentamisesta, oli tavoitteena nimenomaan antaa kunnille mahdollisuus järjestellä palvelujaan kullekin kunnalle tarkoituksenmukaisella tavalla. Juuri näin on käynytkin: joillakin hallinnonaloilla on päästy säästöihin, toisilla taas ei."
Valtion ja kunnan työnjaosta puhuttaessa Ylivieskan kaupunginjohtaja nostaa esiin työllisyyden hoidon. Nykyinen malli, jossa molemmat hoitavat työllisyyttä, ei hänen mielestään toimi tehokkaasti. "Hajautettu vastuu ei ole täyttä vastuuta."
"Kunnilla on huomattavat intressit hoitaa työllisyyttä. Mekin olisimme motivoituneita siinä tehtävässä, jos valtio antaisi resurssit", Viitanen sanoo.
Erikoissairaanhoidon siirtäminen takaisin valtion tehtäväksi on Viitasen mielestä harkinnan arvoinen ehdotus. "Ehkä sitä kautta saataisiin jotakin rakennekehitystä aikaiseksi".
Muuttoliikkeen pysäyttämisen keinoista Viitanen nostaa tärkeimmäksi valtion virastojen hajasijoituksen. Vaikka se työpaikkalukuina saattaa tuntua pieneltä, vastaanottavalle kunnalle asia on iso.
"Siitäkin voitaisiin keskustella, pitääkö hajasijoituksen koskea pelkästään pääkaupunkiseudun virastoja. Samaa periaatetta voisi käyttää myös maakuntien sisällä", Viitanen sanoo ja ottaa esimerkiksi hätäkeskuksen. Se voisi hänen mielestään olla aivan yhtä hyvin Ylivieskassa kuin Oulussa. Ylivieskalla kun on asiasta jo pitkäaikaista kokemusta.