Seutuyhteistyökokeiluun valitut pohjoisen kunnat seulovat parhaillaan toimintoja, joita tullaan siirtämään seutukuntien vastuulle. Yhteistyö sinetöidään valtioneuvoston hyväksymin sopimuksin.
Keskittämisetuja etsitään vahvasti muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
Kuntaliiton kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen arvioi Inarissa torstaina, että eduskunnan hyväksyntää odottava laki seutuyhteistyökokeilusta tavoittelee vastaavia päämääriä kuin kuntaliitos – voimavarojen keskittämistä.
Liitoshalukkuuden lisäämistä ei kokeiluun ole kirjattu.
Sodankylän, Inarin ja Utsjoen käsittävän Pohjois-Lapin seutukunnan päättäjien yhteistyöseminaariin osallistunut Aronen sanoi, että toimintojen yhdistäminen voi kuitenkin ajan myötä monilla alueilla pehmentää karsastusta, jota monet nyt tuntevat kuntaliitosta kohtaan.
Valittujen kahdeksan seutukunnan odotetaan löytävän itselleen sopivat keskittämiskohteet pitkälti vielä kevään aikana.
Varsinaisen sopimuksen vahvistamisen edellytyksenä on, että kunnat myös sitoutuvat siirtämään valitsemansa tehtävät kokeiluseudun vastuulle.
Vastineeksi valtio ei tarjoa niinkään rahaa, vaan kasvavaa päätösvaltaa.
Sisäministeriön ja kuntaliiton ponkaisemassa seutuhankkeessa haetaan kuitenkin laajuutta toisellakin rintamalla.
Huokeaan konsulttiapuun perustuvaan Aksestraan on niin ikään valittu kahdeksan seutukuntaa, joista kolme on samoja kuin kokeilulaissa. Pohjois-Lapin päättäjien suussa perin vaikeasti kääntyillyt lyhennyshirviö juontaa iskulauseesta ”aktiivisesti kohti seutustrategian toteuttamista.
Kahden reitin seutuhankkeen toivotaan tuovan uusia ratkaisumalleja kuntarajat ylittävään yhteistyöhön. Molempiin reitteihin mukaan päässyt Pohjois-Lappi sitoutunee lakilinjalla ainakin elinkeinopolitiikan yhteiseen kehittämiseen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämiseen niiltä osin kuin se on mahdollista.
Inarin seminaarissa etsittiin leveyttä lisäksi opetustoimen ja koulutuksen tehostamisesta, yhteisestä työllisyyssuunnitelmasta, sähköisen asioinnin kehittämisestä sekä hallinnon tukipalvelujen järkeistämisestä.
Tukipalvelut ovat olleet vahvasti esillä muissakin hankkeen seutukunnissa. Yhdeksi esimerkiksi on nostettu palkkalaskennan keskittäminen.
Pohjois-Lapissa yhteistyön tekijä on kuntayhtymä. Inarin kunnanjohtajan Reijo Timperin mukaan se kuitenkin vaatii keskustelua yhtymän voimavarojen ja poliittisen arvostuksen nostamisesta.
Sodankylän kunnanjohtaja Martti Pura arvioi, että yhdessä tekemisen hyödyt ovat vielä kirkastumatta. Kyse ei ole niinkään mahdollisuuksien puutteesta kuin siitä, ettei hyötyjä ole osattu nähdä.
Utsjoen kunnanjohtaja Jari Kotimäki muistutti, että seutuhanke on jälleen valtava keskittämisen väline. Tuoko se lopulta työtä, elämänuskoa ja yhdenvertaisuutta saati parempia palveluja. Rehdisti kuitenkin lähdetään mukaan, kun siihen on lupauduttu, hän vakuutti.
Prosessin aikana käydään läpi myös pelkoja. Pura muistutti, että seudullista mallia vastaan tunnettu pelko on kohtaamatta. Yhteistyön esteistä heitettiin useammalta taholta reilusti esiin naapurikateus – toinen ei saisi saada toista enemmän.