Siikalatvan seurakunta voi joutua remontoimaan hallintoaan vielä kolmannenkin kerran, vaikka seurakunta ei ole vielä edes kahden vuoden ikäinen. Syynä on Siikalatvalla aloitettu viiden kunnan kuntaliitosselvitys, jonka toteutuessa Haapaveden seurakunta on lain mukaan liitettävä osaksi Siikalatvan seurakuntaa.
Lääninrovasti, Siikalatvan seurakunnan kirkkoherra Erkki Piri on tilanteesta ymmällään. Kuntaliitossuunnitelmat ovat eläneet alueella niin vauhdikkaasti, ettei seurakunnassa tahdota pysyä perässä. Alun perin suunnitelmissa oli seurakunnan mallin mukainen uusi kunta, mutta se kariutui Pyhännän ja Pulkkilan toimesta.
"Hauskaksi menee. Emme tiedä viikkoa pitemmälle, mitä kuntapuolella tapahtuu. Mitään ongelmaa ei olisi, ellei laki sanoisi, että kuntien ja seurakuntien rajat pitää olla samat. Olemme tässä puun ja parkin välissä", kirkkoherra sanoo.
Vastaava hämmennys on muuallakin
Pulkkilan, Kestilän, Piippolan ja Pyhännän muodostama Siikalatvan seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2006 alusta.
Ensi vuoden alusta seurakuntaan liittyy viidentenä kuntana Rantsila. Nyt näyttää siltä, että vuoden 2009 alusta mukaan on otettava myös Haapavesi. "Rantsilan liittymisen eteen on tehty työtä jo toista vuotta. Jos tähän tulee vielä uusi kuvio päälle, niin meidän tätä hommaa vetävien jaksaminen alkaa olla jo äärirajoilla. Normaaleja kirkollisia töitäkin pitäisi ehtiä tekemään", huokaa Piri ja pohtii jo Haapaveden liitoksen toteuttamista rauhallisemman yhtymävaihtoehdon kautta.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Risto Junttila ymmärtää hämmennyksen Siikalatvalla. Hän lohduttaa sanomalla, että vastaavia kysymyksiä mietitään muuallakin, muun muassa Kymenlaaksossa sekä Salon ja Jyväskylän seuduilla.
"Kunnat miettivät kuvioitaan ja seurakunnat tarkkailevat tilannetta. Toivotaan, ettei Siikalatvalla seurakunta mene taas kerran uusiksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että meidän on asemoiduttava sen mukaan mitä kunnat päättävät."
Kirkkolain mukaan seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. Tämä johtuu verotusteknisistä syistä. "Eikö tosiaan kirkon keskuudessa ole mitään muuta veronkantosysteemiä kuin tämä nykyinen tapa, koska vain sillä olemme yhteydessä kuntakuvioon. Jos tällaista kytkentää ei olisi, seurakunnat voisivat suunnitella omaa elämäänsä ihan rauhassa", kirkkoherra Erkki Piri ihmettelee.
Junttilan mukaan veronkanto ei ole tässä asiassa peruskysymys, vaan kunta--seurakunta -yhteistyö. "Laki veronkannosta on vanha periaate. Tällä hetkellä ei oikein kenelläkään ole intressejä lähteä pykäliä muuttamaan, vaikka sille voisi kohtuullisia perusteita löytyäkin", kansliapäällikkö toteaa.
Porkkanarahat tulevat sovitusti
Siikalatvan seurakunta sai syntyessään kahden miljoonan euron yhdistymisavustuksen, jota maksetaan vuoteen 2010 saakka. Rantsilan liitos tuo porkkanarahoja vielä 120 000 euroa lisää.
Erkki Piriä huolettaa miten porkkanarahojen käy, jos seurakunnan rakenne joudutaan vielä kerran remontoimaan. "Mahdollinen vielä tuleva muutos ei vaikuta jo luvattuihin porkkanarahoihin. Ne maksetaan niin kuin on sovittu", Risto Junttila vakuuttaa.
Ensi vuoden alusta alkaen Siikalatvan seurakunnassa on 8 000 jäsentä, viisi kirkkoa ja kuusi hautausmaata. Pirin mukaan siinä on jo ihan tarpeeksi lääniä ilman mahdollista Haapaveden liittymistäkin.
"Hauskaa on sekin, että Haapaveden kirkkoherra asetetaan virkaan tammikuussa. Jos meistä tulee yksi seurakunta, on jomman kumman väistyttävä, koska seurakunnassa voi olla vain yksi kirkkoherra", Piri sanoo.
Vuoden 2000 alussa Suomessa oli 601 seurakuntaa. Nyt niitä on 517. Seurakuntien liitoksista vain 30 prosenttia on tapahtunut kuntaliitosten seurauksena. Muut on toteutettu seurakuntien omasta aloitteesta.