Taloudelliset ja toiminnalliset syyt pakottavat pienet seurakunnat etsimään itselleen kumppania toisesta pienestä tai isommasta seurakunnasta lähivuosina. Oulun hiippakunnassa vaikeuksissa olevia seurakuntia on kymmenkunta. Myös isommat seurakunnat joutuvat vakavissaan pohtimaan oman toimintansa tehostamista. Säästöjä etsitään lähinnä laajenevasta yhteistyöstä seurakuntien kesken.
Oulun tuomiokapituli käsitteli Oulun hiippakunnan eteläisiä seurakuntia koskevaa raporttia kokouksessaan tiistaina. Yhteistyökonsulttina selvityksessä toiminut rovasti Aaro Leipälä toteaa, että selvityksessä on pyritty löytämään laajoja perusteita yhteistyölle ja mahdollisille yhdistymisille.
Selvityksessä esitetään yhdistymismahdollisuuden tutkimista kymmenkunnalle pienelle seurakunnalle. Joukkoon lukeutuu myös Raahen kolmen seurakunnan muodostaman yhtymän purkaminen ja yhden seurakunnan muodostaminen tilalle.
Kirkkohallitus
suosii yhteistyötä
Seurakuntien yhdistymisiä ei ole juuri tapahtunut. Ensi vuoden alussa sellainen kuitenkin nähdään, kun Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän seurakunnat yhdistyvät Siikalatvan seurakunnaksi. Muuten yhdistymiset ovat tapahtuneet lähinnä kuntaliitosten kautta. Kuntaliitokset pakottavat seurakunnat vähintään hallinnollisesti yhteen, sillä kirkollisverotus on kytketty Suomessa kunnallisverotukseen.
Pakkoliitoksiin Oulun hiippakunnassa ei lähdetä.
Leipälän mukaan seurakunnissa suhtaudutaan yhteistyöhön myönteisesti, vaikka isot seurakunnat eivät koe sitä tarvitsevansa. Vaikeaksi homma menee siinä vaiheessa, kun mietitään, mitä käytännössä pitäisi tehdä.
"Varsinkin yhdistyminen koetaan hankalaksi. Taustalla vaikuttavat muun muassa asenteet, historia ja pelot itsehallinnon menettämisestä", Leipälä kuvailee.
Kirkkohallituksen kanta yhdistymisiin ja yhteistyöhön on selvä. Niitä suositaan ja se näkyy esimerkiksi harkinnanvaraisissa avustuksissa. Vaikeuksissa olevat seurakunnat voivat saada kirkkohallitukselta apua menojen kattamiseen, mutta pääsääntöisesti vain kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeen niiden on etsittävä ulospääsy ahdingosta. Käytännössä se merkitsee hallinnollista yhteistyötä tai yhdistymistä, hallintopäällikkö Mikko Tähkänen kirkkohallituksesta sanoo.
"Viisasta on ratkaista asia vielä kun seurakunnalla on toiminnallinen rauha", Tähkänen muistuttaa.
Kirkkohallituksen uudet tukisäännökset vähentävät harkinnanvaraista talousapua tulevina vuosina. Pienellekin seurakunnalle voi tulla sen myötä 40 000-80 000 euron lovi tuloihin, mikä merkitsee 2-3 työntekijän palkkasummaa. Tähkäsen mukaan on selvä, etteivät talousvaikeuksissa olevat seurakunnat voi jatkaa elämää entisellään.
Vastaavasti kirkkohallitus tarjoaa yhdistyville seurakunnille mittavaa porkkanarahaa, jopa 500 000-600 000 euroa viiden vuoden aikana.
Myös sielunhoidollinen puoli hyötyy isommasta työyhteisöstä. Pienessä seurakunnassa voi olla vain kaksi täysipäiväistä työntekijää, kirkkoherra ja talouspäällikkö. Se rajoittaa toimintamahdollisuuksia, sillä lakien ja säädösten edellyttämät tehtävät on pakko hoitaa. Kirkkoherran työstä iso osa voi olla hallintoa, mikä on pois sielunhoidollisesta työstä.
Yhdistymisten myötä työntekijöitä on enemmän, pappejakin 2-3, mikä helpottaa töiden järjestämistä.