Seurakuntien luku on Kirkkohallituksen mukaan supistunut nopeasti Suomessa tällä vuosikymmenellä. Seurakunnat ovat yhdistyneet vapaaehtoisesti pienemmällä äänellä kuin kunnat ja ilman mitään suurta markkinointia.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Risto Junttila kertoi tiistaina Jyväskylässä, että kirkon sisällä seurakuntien uudistamishanke alkoi 2002. Taustalla oli havainto, että nykyisellä tulonmuodostuksella ei pystytä pitämään yllä seurakuntalaisten toivomia palveluja.
Vuonna 2003 seurakuntien luku oli 582. Nyt seurakuntia on 528. Talousyksiköitä oli parhaimmillaan noin 500 ja nyt alle 400.
Kirkkohallituksen täysistunnon esityslistalla keskiviikkona on jälleen seitsemän seurakuntaliitosta tai rajankäyntiä. Kirkkohallitus kokoontuu Kannonkoskella Keski-Suomessa.
Jatkossa kuntauudistus vauhdittaa seurakuntaliitoksia. Seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai saman seurakuntayhtymän alueella.
Kirkkohallitus tutustui tiistaina Jyväskylän kaupunkiseurakuntaan, joka on jäsenluvultaan maan suurin seurakunta. Jyväskylän ja Korpilahden mahdollinen kuntaliitos tuo eteen valinnan, yhdistyvätkö myös seurakunnat vai muodostavatko ne seurakuntayhtymän.
Hallinto ei korvaa
kirkon sanomaa
Arkkipiispa Jukka Paarman mukaan keskustelu kirkon rakenteista, hallinnosta ja suhteesta valtioon on sittenkin toissijainen kysymys verrattuna kirkon sanomaan. Kirkon suurin haaste on tuoda ihmisille sellainen sanoma, joka puree. Hallintokonsteilla ei pystytä vastaamaan ihmisten odotuksiin.
- Yleinen uskonnollisuus, etsintä ja kysely ovat kasvamassa. Uskonto ilmiönä ei ole menneen talven lumia, vaan se näyttää olevan hyvässä myötätuulessa. Se on nuorten aikuisten yleinen trendi koko Euroopassa.
Sen sijaan sitoutuminen perinteisiin uskontoihin ja kirkkokuntiin ei ole nykyään muodissa. Nuoret haluavat olla vapaita auktoriteeteista. Yksilöllisyys on tyypillistä uskonnolliselle elämälle. Nuori ihminen luo mielellään oman maailmankatsomuksen.