Sotkamo Kirkon ympäristössä tuoksuu terva. Sotkamon seurakunta on kunnostanut heinä-elokuun vaihteessa kirkon vieressä sijaitsevia hirsirakennuksia. Lautakatot ja hirsiovet ovat saaneet pintaansa hautatervaa.
"Ostin tervan paikalliselta polttajalta. Samalla sain neuvoja tervan käytöstä tässä kohteessa", kunnostustyömaata johtava rakennusmestari Tero Kähkönen Sotkamon seurakunnasta kertoo.
Nyt kunnostetaan hautojen päälle rakennettuja hirsisiä suojarakennuksia. Ne peittävät Sotkamon kristikuntaa 1800-luvun puolivälissä johtaneiden kirkkoherrojen maallisia jäännöksiä.
Rakennusten lautakattoihin ja oviin kuluu ainakin 14 litraa tervaa. Tero Kähkönen suunnittelee muutaman lisälitran ostamista kolmatta maalikertaa varten.
"Seuratahan näitä kattoja pitää. Nyt tuntuu siltä, että kolmas kerros voisi olla tarpeen, jos kelejä vaan riittää maalaamiseen. Jos tuore tervaus
pääsee sateella kastumaan, se valuu pois ja katosta tulee huono."
Seurakunnan seuraava tervauskohde on miehenkorkuisia hirsirakennuksia haastavampi urakka. Sotkamon evankelisluterilaisen kirkon kellotapuli kohoaa noin 50 metrin korkeuteen. Tapulissa on tervattu paanukatto, joka kaipaisi kunnostusta varsinkin auringon puoleisilta sivuiltaan.
"Katon kunnostamiseen tarvitaan ammattiapua. Tervaamisen lisäksi tarkistetaan paanujen kunto ja vaihdetaan mahdollisesti lahonneet paanut uusiin. Paanukattojen korjaajia on kuitenkin harvassa", Tero Kähkönen tietää.
Tervapurkki on ahkerassa käytössä myös seurakunnan hautausmaalla. Kähkönen sanoo tervan olevan luontainen suoja-aine puille.
"Jos männystä katkeaa oksa tai kuori vaurioituu niin sipaisen vauriokohtaan tervaa."
Seurakunnat ovat kotimaisen hautatervan suurkuluttajia. Kirkon katon tervaukseen uppoaa noin tuhat litraa tervaa. Suomessa on yli 270 tervakattoista kirkkoa ja lähes 380 tervattua kellotapulia.
Jos katot pitäisi korvata käsittelemättömällä puulla, urakan arvioidaan maksavan vähintään 160 miljoonaa euroa puhumattakaan rakennusten kulttuurihistoriallisen arvon tärveltymisestä.
