Seuraavien eduskuntavaalien kamppailu on tasan kahden vuoden päästä ohi. Voittajat ja häviäjät ovat silloin tiedossa. Vaalipäivä on 18. maaliskuuta 2007.
Kolme suurinta puoluetta tarjoilevat kampanjan aikana omia puheenjohtajiaan pääministeriehdokkaina. Puolueet pyrkivät tekemään eduskuntavaaleista pääministerivaalit kuten vuoden 2003 vaaleissa.
Vuonna 2000 voimaan tullut perustuslaki vei tasavallan presidentiltä mahdollisuuden junailla maahan mieleisensä hallituksen. Nyt sen muodostaminen on vahvasti eduskunnan käsissä.
Perustuslakiin ei ole kuitenkaan kirjattu, että pääministeriksi kelpuutetaan vain puolueen puheenjohtajia, vaikka kansalaiset saattoivat näin viime vaalien alla olettaa.
Yksikään silloisista pääministeriehdokkaista ei ole ministerinä eikä edes oppositiojohtajana. Pääministerinä piipahtanut keskustan Anneli Jäätteenmäki kompastui Irak-skandaaliin. Kokoomuksen Ville Itälä kaatui puolueen sisäiseen valtataisteluun. SDP:n Paavo Lipponen jättää puolueensa johtamisen kesäkuussa.
Lipposen seuraajan valinnassa keskeinen tekijä ovat ehdokkaan pääministerikyvyt. Myös omalla tahdolla ja halulla pääministeriksi on siinä kamppailussa keskeinen merkitys.
Puheenjohtajaehdokkuudesta kieltäytynyt työministeri Tarja Filatov tunnusti rehdisti, että hänen olisi vaikea kuvitella itseään pääministeriksi. "Puheenjohtajan pitää olla valmis pääministeriksi ja haluta tehdä asioita, joita pääministeri tekee."
Kovassa paineessa ollut Filatov teki varmasti itsensä kannalta viisaan ratkaisun. Syynä oli henkilökohtainen rimakauhu pääministerin tehtävää kohtaan.
On myönteistä, että SDP:n johtajakisaan on lähtenyt ehdokkaita, joilla ei ole rimakauhua. Toivottavasti ulkoministeri Erkki Tuomioja liittyy vielä joukkoon.
Pääministerin saappaat ovat tänä päivänä suuret. Eikä se johdu vain siitä, että isot miehet kuten Paavo Lipponen ja Matti Vanhanen ovat niillä astelleet.
Pääministerin asema vahvistui perustuslain uudistuksessa. Suomen EU-politiikan johtaminen keskittyi pääministerin käsiin.
Pääministeri on saanut hallituksen johtamiseen myös uusia oikeuksia. Yksittäinen ministeri ei voi enää pitkittää esimerkiksi riitaisan asian viemistä päätökseen. Pääministeri voi määrätä ajankohdan, johon mennessä valtioneuvostolle kuuluva asia on käsiteltävä.
Vuoden 2007 vaalien pääministeriehdokkaista varmin nimi tällä hetkellä on kokoomuksen Jyrki Katainen. Hänen asemaansa ja uskottavuuttaan parantaisi huimasti puolueen presidenttiehdokkaan pääsy toiselle kierrokselle. Kataisen voittokulkua helpottaa, jos hän saa Sauli Niinistön suostutelluksi ehdolle.
Keskustan ehdokas on istuva pääministeri Matti Vanhanen, mikäli hänestä ei tule presidenttiä. Jos näin käy, keskustan johtoon voi nousta joko Paula Lehtomäki tai Mari Kiviniemi.
SDP:n tarjokas lienee Eero Heinäluoma, jota on jo pitkään veikkailtu Lipposen seuraajaksi. Kannattaa silti muistaa, että politiikka on yllätyksiä täynnä. Vuosi sitten kokoomuksen johtajakisan voittajaksi veikkailtiin julkisuudessa aivan väärää hevosta.
Pienet puolueet jäävät helposti pääministeriyteen henkilöityvässä vaalissa aiempaa helpommin suurten jalkoihin. Toisaalta heillä saattaa olla seuraavissa vaaleissa tarjolla kokeneita puheenjohtajia.
Vasemmistoliitto menee vaaleihin Suvi-Anne Siimeksen johdolla eikä vihreiden Osmo Soinivaaran asema taida siihen mennessä horjua.
RKP:ssa valmistaudutaan vahvasti kuitenkin jo Jan-Erik Enestamin jälkeiseen aikaan. Eva Biaudet, Astrid Thors ja Henrik Lax ovat uineet Ankkalammikossa jo lähtöradalle.