Kemi Sunnuntaina suljetun Kemin lumilinnan kupeet alkavat puikkoontua; huhtikuun aurinko palauttaa vesijohtovedestä tykitetyn lumen vääjäämättömästi takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Linnaa riisutaan parhaillaan kalusteista samalla, kun mietitään seuraavan sesongin rakennusta ja rakennuttajaa.
Sijaintipolitiikkaakin linnayhtiö on vääntämässä uusvanhoille jengoille, sillä linna rakennetaan tulevaksi talveksi todenäköisesti taas sisäsatamaan, tosin ei prikulleen entisille sijoilleen.
Linnanherra Tommi Hinnon mukaan torilla ja sisäsatamalla on molemmilla hyvät ja huonot puolensa. Sisäsatamaa puolustaa muun muassa asiakkaiden antama palaute, maisemat ja paremmat mahdollisuudet ohjelmapalveluihin.
Tulevasta turistirysästä järjestettäneen vuosien tauon jälkeen myös urakkakilpailu. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta kaupunki on rakennuttanut ja urakoinut linnat. Rakentamisurakasta on viime vuosikymmenellä järjestetty kaksi kilpailua, joista toisen voitti kemijärveläinen yritys.
Urakkakilpailut osoittivat tuolloin, että kaupungin rakentamiskustannukset olivat olleet siihen saakka kuta kuinkin kohdallaan. Kun urakkakilpailuihinkaan ei ollut ruuhkaksi asti tarjokkaita, kaupunki on toiminut tämän vuosikymmenen ajan rakennuttajana.
Mutta nyt kaupungin omistama lumilinnayhtiö haluaa ottaa itselleen myös rakennuttaja- ja vastuutehtävät. Tähän saakka tämä matkailujäänmurtaja Sammon tytäryhtiö on hoitanut linnatoimintojen pyörittämisen.
Linnayhtiön toimitusjohtaja, Kemin apulaiskaupunginjohtaja Jorma Virtanen perustelee yhtiön haluja uusien voimien, ideoiden ja innon saamisella rakentamiseen. "Samalla testattaisiin tietenkin myös sitä, onko hinta edelleen kohdallaan", hän sanoo.
Purkamista vailla oleva juuri suljettu linna tuli maksamaan noin 300 000 euroa. Kaupunki on varannut kahden seuraavan linnan rakentamiseen yhteensä 535 000 euroa. Sitä pitemmälle kaupunki ei toistaiseksi ole sitoutunut lumilinnailuun.
Lumilinnarakentajia
ei ole kovin paljon
Lumilinna Oy:llä ja kaupungilla on lumilinnasta yhteistoimintasopimus, jota on muutettava rakennuttajavastuiden siirtämiseksi yhtiölle. Samalla on sovittava uudestaan kaupungin ja yhtiön välisestä työnjaosta.
"Päävastuu siirtyy tietenkin yhtiölle, joka vastaa sen jälkeen lähes kaikesta", Virtanen selvittää. Se tietää muun muassa huolehtimista linnan kunnossapidosta, joka on nykyisen sopimuksen mukaan langennut kaupungille. "Sitä varten meidän pitää palkata asiantuntemusta ulkopuolelta, ehkä juuri kaupungilta."
Virtanen ei usko kilpailun tuovan kovinkaan montaa tarjousta, eikä siihen usko myöskään kaupungin rakennuttajainsinööri Markku Kotiranta. Mutta aivan tyhjän takia ei urakkakilpailua aiota järjestää.
"Varmaan jokunen tarjous tulee, mutta lumilinnojen rakentajia on vähän. Kilpailun voisi luulla kiinnostavan rakennusliikkeitä. Niillähän on kyky järjestää tämän tyyppinen työmaa. Palasistahan tekeminen kootaan."
Vaikka kaupunki on toiminut rakennuttajana, se ei pystyttänyt yksin yhtään pytinkiä. Työmaalla on pyörinyt ulkopuolisia koneurakoitsijoita ja muun muassa ylipainetekniikalla kupoleita tehnyt Mailari Ky. Monilla kaupungin työntekijöillä on kuitenkin hallussaan monivuotinen linnarakentamisen taito ja kokemus.