Kun katolisen kirkon kardinaalit torstaina kokoontuvat Vatikaaniin juhlimaan Johannes Paavali II:n neljännesvuosisataista paaviutta, mielessä voi olla myös oma tulevaisuus. Merkit näet viittaavat siihen, että kaavailut nykyisen paavin seuraajasta alkavat tulevana viikonloppuna.
Vaikka kardinaalit onkin kutsuttu Vatikaaniin kunnioittamaan läsnäolollaan paavin juhlaa ja kolme päivää myöhemmin tapahtuvaa Äiti Teresan pyhimykseksi julistamista, on paavi käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja kutsunut tulevalle tiistaille koolle myös kirkollisia asioita hoitavan konsistorin. Konsistorin on puolestaan määrä nimittää 31 uutta kardinaalia.
Konsistorin koolle kutsumisessa ei sinänsä ole mitään omituista, mutta ajankohdassa on. Normaalisti konsistorit pidetään joko helmi- tai heinäkuussa, joten nykyinen kokous pidetään poikkeuksellisen varhain. Siksi Vatikaanissa uskotaankin yleisesti, että konsistori on kutsuttu koolle, jotta kardinaalit voisivat pohtia sairaan Johannes Paavalin seuraajaa.
Seuraaja astuu
suuriin saappaisiin
Uusi paavi joutuu astumaan suuriin saappaisiin, sillä varsinkin eurooppalaiset katoliset teologit pitävät nykyistä paavia erinomaisena kirkon paimenena, joka on valtakaudellaan onnistunut levittämään mainiosti Vatikaanin Toisen kirkolliskokouksen avoimuuden henkeä. Samaan hengenvetoon muistutetaan kuitenkin, ettei paavi ole säästänyt sanojaan, jos kirkon opetuksia ei ole noudatettu.
"Tämä on ollut loistava ajanjakso, jossa kirkon moraalinen ääni on taas alkanut kuulua. Se oli jo vaarassa vaipua vain yhdeksi ääneksi muiden joukossa, mutta nyt se kaikuu kuuluvana kaikkialla", perustelee dominikaaniteologi Claude Giffre uutistoimisto AFP:lle.
Giiffren mukaan katolisen kirkon suurin haaste tulevina vuosina on "varmistaa kristittyjen ykseys samalla kun muihin uskontoihin säilytetään rakentava yhteys".
Moraalikysymyksissä
vanhoillinen
Nykyinen paavi on jo tehnyt päänavauksen juutalaisten suuntaan rukoilemalla taannoin Itkumuurilla Jerusalemissa. Sen sijaan katolilaisten ja protestanttien välisissä suhteissa ja suhteissa islamilaiseen maailmaan riittää edelleen työtä.
Moraalikysymyksissä, joista näkyvimpiä ovat viime aikoina olleet suhtautuminen eutanasiaan ja ehkäisyyn, paavi on ollut taipumaton.
"Johannes Paavali ei ole ainoa henkilö, joka pitää kaikkea elämää pyhänä. Tämä osoittaa samalla myös hänen suuruutensa. Mutta eikö tällaisista laeista tule pian täysin tulkinnanvaraisia, jos niitä noudattaa vain kourallinen ihmisiä", pohtii puolestaan jesuiittateologi Henri Mandelin.
Seuraajaa
mahdoton arvata
Johannes Paavali II:n seuraajaa on tässä vaiheessa liki mahdoton arvata. Joidenkin uskonoppineiden mukaan nyt olisi jälleen aika palata italialaiseen paaviin, kun taas toisten mielestä nyt on vihdoinkin Latinalaisen Amerikan vuoro.
Koska nykyinen paavi on hallinnut pitkään, saattaisi se suosia vanhan kardinaalin valintaa "siirtymäkauden" paaviksi. Toisaalta kardinaalien kollegio voi päätyä täsmälleen päinvastaiseen tulkintaan ja ajatella nykyisen paavin työn vaativan jatkajakseen nuoren paavin.
Mikään ei kuitenkaan ole varmaa ennen kuin kardinaalit julistavat tuloksen. Entistä Krakovan arkkipiispaa Karol Wojtylaa ei näet 25 vuotta sitten mainittu ainoassakaan ennakkokaavailussa. Hänestä kuitenkin tuli Johannes Paavali II ja samalla ensimmäinen ei-italialainen paavi 455 vuoteen.