Se­te­leil­lä ja ko­li­koil­la mak­se­taan vielä kauan – Suomi kort­ti­mak­sa­mi­sen etu­rin­ta­mas­sa

Käteisen rahan katoamisesta esitetään monenlaisia aikatauluarvioita. Suomi on korttimaksamisen eturintamassa. EU:ssa neljä viidestä ostoksesta maksetaan yhä setelein ja kolikoin.

Heidi Tuomela käytti käteistä viimeksi reissussa Budapestissä. "On aika harvinaista, että minulla on käteistä. Kortilla on helpompi maksaa, eikä tarvitse kantaa mukana lompakkoa, vaan korttikotelo riittää."
Heidi Tuomela käytti käteistä viimeksi reissussa Budapestissä. "On aika harvinaista, että minulla on käteistä. Kortilla on helpompi maksaa, eikä tarvitse kantaa mukana lompakkoa, vaan korttikotelo riittää."
Kuva: Jukka Leinonen

Käteisen rahan katoamisesta esitetään monenlaisia aikatauluarvioita. Setelit ja kolikot liikkuvat mukana maksamisessa kuitenkin vielä kauan, sillä muuta vastaavaa maksutapaa ei ole.

Korttimaksamisesta päivittäistavaraostoissa tuli Suomessa käteistä yleisempää vuonna 2004. Käteisnostojen määrä vähenee viitisen prosenttia vuodessa.

Johtava neuvonantaja Kari Takala Suomen Pankista sanoo, ettei käteisen rahan käyttö ole loppumassa kovinkaan nopeasti.

– Joidenkin mielestä se ei lopu koskaan. 20–30 vuoden päästä käteisellä maksaminen saattaa joka tapauksessa olla hyvin vähäistä.

Viime vuonna korteilla maksettiin Suomessa 45 miljardilla ja käteisellä noin 16 miljardilla eurolla.

Suomi ja Pohjoismaat sekä muutama muu Länsi-Euroopan valtio ovat maksutavoissa omassa sarjassaan. Euroopan Keskuspankin selvityksen mukaan käteisellä maksaminen on EU:ssa selvästi yleisin maksutapa: lähes neljä viidestä ostoksesta maksetaan setelein ja kolikoin.

Seteleistä digivaluuttaan

Noin 13 prosenttia suomalaisista käyttää käteistä pääasiallisena maksuvälineenä.

Suomessa on käytössä noin 10 miljoonaa viiden euron seteliä ja seitsemän miljoonaa kympin seteliä.

Viime vuonna suomalaiset käyttivät maksukortteja noin 1,5 miljardia kertaa.

Korttimaksujen arvo oli 45 miljardia, tilisiirtojen 2 700 miljardia euroa.

2009 esiteltiin hajautettu digitaalinen valuutta, Bitcoin.

Bitcoinit eivät ole keskuspankin tai muunkaan keskitetyn tahon liikkeellelaskemia, vaan niiden olemassaolo perustuu Bitcoin-ohjelmaa ajavien tietokoneiden vertaisverkkoon ylläpitämään laskentatehoon internetissä.

Bitcoin ei Suomen Pankin ilmoituksen mukaan täytä virallisen rahan tai maksupalvelulain mukaisen maksuvälineen kriteerejä. Sen käyttö perustuu maksajan ja maksunsaajan väliseen sopimukseen.

Bitcoinien arvo virallisiin valuuttoihin nähden määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Bitcoinin markkinoijien mukaan vertaisverkkotopologian ja hajautetun hallinnon ansiosta mikään auktoriteetti ei pysty estämään tai ohjailemaan bitcoinien käyttöä eikä aiheuttamaan inflaatiota niitä lisää tuottamalla.

Bitcoineja voi tallettaa henkilökohtaiselle tietokoneelle virtuaalilompakkoon tai pitää kolmannen osapuolen palveluntarjoajalla.

Bitcoinit voi lähettää internetin välityksellä kenelle tahansa, jolla on Bitcoin-osoite.

Ilmoita asiavirheestä