Haagin sotarikostuomioistuimessa alkoi maanantaina oikeudenkäynti Serbian entistä presidenttiä Milan Milutinovicia ja viittä muuta serbijohtajaa vastaan. Sotarikossyytteet koskevat 1990-luvun lopulla käytyä Kosovon sotaa.
Serbijohtajia syytetään Kosovon albaanien vainosta, 800 000 siviilin pakkosiirroista ja satojen siviilien surmasta. Syytteissä mainitaan myös serbijoukkojen käyttämä seksuaalinen väkivalta ja albaanien uskonnollisten paikkojen tuhoaminen.
Milutinovicin lisäksi oikeuden eteen joutuvat entinen pääministeri Nikola Sainovic ja useat serbiarmeijan entiset johtohahmot kuten Dragoljub Ojdanic sekä Nebojsa Pavkovic.
Kaikki heistä kiistävät syytteet.
"Minulla ei ole mitään piiloteltavaa, minulla ei ole mitään hävettävää, minulla ei ole mitään pelättävää", kenraali Dragoljub Ojdanic sanoi tuomareille. Milutinovic nousi Serbian presidentiksi vuonna 1997 Slobodan Milosevicin jälkeen. Todellisen vallan katsottiin kuitenkin olevan Milosevicilla, joka sodan aikaan toimi Jugoslavian presidenttinä.
Milosevic kuoli maaliskuussa ennen kuin hänen oikeudenkäyntiään ehdittiin saada päätökseen.
"Todistusaineisto osoittaa, että nämä kuusi syytettyä olivat Slobodan Milosevicin rikoskumppaneita", syyttäjä Thomas Hannis sanoi. Todistusaineiston uskotaan olevan pitkälti samankaltaista kuin Milosevicin oikeudenkäynnissä. Syyttäjä aikoo kutsua todistamaan muun muassa entisen Nato-komentajan, amerikkalaiskenraali Wesley Clarkin sekä saksalaiskenraali Klaus Naumannin.
Syyttäjä muistutti avauspuheenvuorossaan Kosovon historiasta ja maakunnan merkityksestä serbeille. Syyttäjien mukaan serbien hyökkäys oli "laaja ja systemaattinen" ja se loi "kauhun ilmapiirin".
Serbit yrittivät heidän mukaansa eri keinoin "muuttaa etnistä tasapainoa Kosovossa serbien hyväksi" jo ennen rajujen väkivaltaisuuksien puhkeamista. Sadattuhannet albaanit joutuivat lähtemään kodeistaan, ja osa heistä pakeni naapurimaihin kuten Albaniaan ja Makedoniaan.
Hannis kertoi joukkojen tuhonneen ihmisten koteja, takavarikoineen ihmisiltä henkilöllisyyspapereita ja autojen rekisterikilpiä, kun nämä ylittivät rajan. "Ollessaan maan ulkopuolella ilman juridisia papereita, kuinka he olisivat koskaan voineet palata takaisin maahan", Hannis kysyi.
Väkivaltaisuuksista syytetyt serbiviranomaiset ovat pitäytyneet kannassaan, että serbien toimet olivat lainmukaisia ja kohdistuivat Kosovon vapautusarmeijaan KLA:han.