Serbiassa valmistaudutaan parlamenttivaaleihin kolmesti epäonnistuneiden presidentinvaalien jälkeen.
Serbian Radikaalipuolueen ehdokkaiden listaykkönen on Haagissa istuva Vojislav Seselj. Sosialistisen puolueen kärjessä on niin ikään Haagissa istuva ex-presidentti Slobodan Milosevic, jota syytetään sotarikoksista, rikoksista ihmiskuntaa vastaan ja kansanmurhasta. Myös yksi neljästä syytetystä kenraalista, Prishtina-joukkojen komentaja Vladimir Lazarevic, on sosialistien ehdokkaana.
Toinen syytetty kenraali, Etelä-Serbian ja Kosovon käsittäneen kolmannen armeijakunnan komentaja Nebosja Pavkovic on pienen Milosevicin sosialisteista eronneen Sosialistisen kansanpuolueen ehdokas.
Yksikään neljästä kenraalista ei myönnä syyllisyyttään eikä aio vapaaehtoisesti mennä Haagiin. Nykyinen hallitus heitä tuskin luovuttaa, se olisi liian kovaa negatiivista vaalipropagandaa.
Serbian vaalilautakunta on ilmoittanut, ettei Haagin syyte ole este ehdokkuudelle. Sekä syytetyt että jo tuomionsa kärsineet rikolliset ovat vaalioikeutettuja. Vain parhaillaan istuvat vangit eivät voi olla ehdokkaina.
Presidentinvaaleissa Serbian radikaalipuolueen ehdokas Tomislav Nikolic sai ylivoimaisen voiton, 46,5 prosenttia äänistä. Äänestysprosentti oli alhainen, mutta hänen 1,2 miljoonaa ääntään on noin viidennes äänioikeutetuista.
On varsin mahdollista, että radikaalipuolueesta tulee uuden parlamentin suurin ryhmä. Vaikka keskenään eripuraiset demokraattiset puolueet saisivat enemmistön, uudesta hallituksesta uhkaa tulla epävakaa.
Sandshakin demokraattisen puolueen johtaja, vähemmistöministeri Rasim Ljajic näkee kolme syytä nykyiseen epävakaaseen tilanteeseen ja ääripuolueitten uuteen nousuun: Äänestäjät ovat perinteisesti vanhoillisia, uudistusprosessi on ollut liian pitkä ja tuskallinen, ja kansainvälinen yhteisö ei ole "ymmärtänyt" Serbian tilannetta.
Tällä hän tarkoittaa Haagin sotarikostuomioistuinta, joka vaati presidentinvaalien alla neljän kenraalin luovuttamista. Ljajicin mukaan 60 prosenttia serbeistä vastustaa yhteistyötä Haagin kanssa.
Ei demokratian perinteitä
Serbialaiset ovat turhautuneita ja tyytymättömiä. Maassa ei ole demokratian perinnettä. Turkkilaisvalta vaihtui kotimaiseksi kuningasdiktatuuriksi ja sitä seurasi kommunismi. Vapaissa vaaleissa voitti jo vallassa ollut Slobodan Milosevic ja seurasi hänen yksinvaltiutensa. Nykyinen vajaat kolme vuotta hallinnnut DOS-koalitio on Serbian ensimmäinen demokraattinen hallitus, ja sitä kuvastaa keskinäinen riitely. Lisäksi DOS:sta eronneen ex-presidentti Vojislav Kostunican puolue boikotoi presidentinvaaleja.
Presidentinvaalit voittanut Nikolic uskoo radikaalipuolueen voittoon ja hallitusvastuuseen sekä vaatii rajojen tarkistamista Kroatian kanssa ja diplomaattisuhteiden katkaisemista sekä tietysti Serbian joukkojen paluuta Kosovoon, "väkisin, jos on tarve".
Ljajic valittaa "uutta poliittista radikalisoitumista" ja sanoo "tilanteen olevan samankaltainen kuin 13 vuotta sitten", kun Jugoslavian perimyssodan aattona yltiönationalistit ottivat komennon.
Serbian vähemmistöt ovat huolissaan myös siitä, että niitä uhkaa putoaminen viiden prosentin äänikynnyksen alle.
Sekä Sandshakin muslimien että Vojvodinan unkarilaisten puolueet ovat mukana nyt hallitsevassa DOS-koalitiossa, mutta sen johtotähti, Demokraattinen puolue, aikoo mennä yksin vaaleihin.