Sotarikoksista syytetyn Ratko Mladicin kuljettaminen Haagiin kaatoi yhden esteen Serbian EU-tieltä mutta se ei tehnyt jäsenyysneuvottelujen aloittamista itsestäänselvyydeksi.
Jugoslavian hajoamissotien pääsyytetyistä yksi, kroaattisiviilien surmaamisesta 1990-luvun alussa syytetty Goran Hadzic, on edelleen karkuteillä. Hänet nähtiin viimeksi Serbiassa vuonna 2004.
Serbian naapuruussuhteetkaan eivät ole sellaisessa kunnossa, että EU:n 27 jäsenmaata hyväksyisivät keskusteluitta Balkanin ongelmaisen valtion neuvottelupöytään.
Serbia anoi EU:n jäsenyyttä vuonna 2009, mutta EU ei vahvistanut sen ehdokkuutta.
Jos neuvottelut käynnistyvät, edessä on vuosien työ. Esimerkiksi parhaillaan jäsenyysneuvottelujaan lopetteleva Kroatia pääsi ehdokkaaksi vuonna 2004, ja yksityiskohtien hiominen alkoi seuraavana vuonna.
Serbian ja EU:n nykysuhteissa pulmallisinta on Kosovon kysymys. Serbia pitää kiinni Kosovosta eikä ole toistaiseksi suostunut selvittämään lukkiutuneita suhteita, vaikka valtaosa Euroopan unionista on tunnustanut Kosovon kolmen vuoden takaisen itsenäisyysjulistuksen.
Serbian ja Kosovon välisistä neuvotteluista sovittiin alkuvuodesta, mutta ensimmäinen korkean serbiviranomaisen vierailu Kosovossa kymmeneen vuoteen oli kaaosmainen. Kosovon Pristinassa syttyi Serbian vastaisia, väkivaltaisia mielenosoituksia ja yhteenottoja.
Kosovon pohjoisilla serbialueilla eletään käytännössä Serbian hallinnossa ja elätellään ajatusta erosta. EU:n siviilioperaatio yrittää ainakin vielä vuoden verran tukea hallintoa muualla Kosovossa.
Lue lisää tiistain Kalevasta!
