Serbia haluaa unohtaa väkivaltaisen historiansa ja tulla demokraattiseksi eurooppalaiseksi valtioksi muiden Euroopan maiden joukkoon.
Serbian EU-jäsenyyshakemuksen tiistaina vastaanottaneen Ruotsin pääministerin Fredrik Reinfeldtin mukaan Serbialla on kuitenkin edessään pitkä ja hyvin vaativa tie jäsenyyteen.
EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn puolestaan myönsi, että Serbiassa on tapahtunut paljon demokraattista kehitystä kymmenen vuoden aikana ja arveli, että täysi jäsenyys toteutuu seuraavan vuosikymmenen aikana. Serbialaiset itse puhuvat toiveikkaasti vain muutamista vuosista.
Julkisuudessa on veikkailtu, että Serbia saattaisi päästä jäseneksi jo vuonna 2014, mutta muun muassa Olli Rehn on pitänyt tavoitetta turhan kunnianhimoisena.
Kosovokin hiertää
Kaikki EU-maat ei ole toivottamasssa Serbiaa tervetulleeksi. Kreikka, Italia ja Ranska kannattavat jäsenyyttä, mutta Britannia ja Hollanti suhtautuvat siihen suurella varauksella.
Tämä vuosi on merkinnyt Serbialle nopeaa lähentymistä Euroopan unioniin. Kaksi viikkoa sitten EU hyväksyi unionin ja Serbian väliaikaisen kauppasopimuksen, jota Hollanti oli pitkään vastustanut. Hollannin mielestä Serbia ei ollut tarpeeksi pontevasti yrittänyt saada viimeisiä vapaana olevia sotarikollisia vastuuseen teoistaan.
EU:n nihkeydestä huolimatta Serbia oli kuitenkin yksipuolisesti toteuttanut sopimusta ja avannut markkinoita eurooppalaisille. Serbia on saanut kiitosta myös noudattamastaan kireästä talouspolitiikasta.
Serbia, Makedonia ja Montenegro ovat lisäksi uudistaneet rajavalvontaansa EU-tasolle ja alkaneet tarjota kansalaisilleen biometrisiä passeja.
Euroopan unionin ministerineuvosto päättikin antaa 19. joulukuuta lähtien viisumivapauden kaikkien näiden maiden sellaisille kansalaisille, joilla on biometrinen passi. EU-maiden ohella viisumivapaus on voimassa Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä. Päätöksen ulkopuolelle jäivät Iso-Britannia ja Irlanti.
Sotarikollisten lisäksi Serbian EU-jäsenyyttä varjostaa suhtautuminen Kosovoon. Serbia ei edelleenkään tunnusta sen itsenäisyyttä ja on saanut asenteelleen tukea isommalta slaaviveljeltään Venäjältä.
Pitkä jono EU:hun
Jäsenyyshakemuksensa myötä Serbia asettui pitkään EU:hun pyrkivien maiden jonoon. Sen kärjessä ovat islanti ja Kroatia. Islannin neuvotteluissa suurimmat ongelmat liittyvät kalastukseen ja erityisesti valaanpyyntiin. Kroatiasta taas veikataan tulevan unionin 28:s jäsenmaa jo vuonna 2012, ellei neuvotteluissa törmätä johonkin odottamattomaan pulmaan.
Albanian ja Montenegron suhteen EU:n odotetaan päättävän ensi vuoden aikana virallisten neuvottelujen aloittamisesta. Sen sijaan Makedonian ja Turkin hakemusten käsittely on lykkääntynyt toistaiseksi ratkaisemattomien ristiriitojen vuoksi.
Laajentumiskomissaarin tehtävät pian jättävä Olli Rehn on ollut Serbiassa jälleen näkyvästi esillä EU-hakemusta jätettäessä. Rehnin avuiksi on lehtikirjoituksissa mainittu muun muassa harkitsevaisuus ja se, ettei tämä ole ollut taipuvainen konnankoukkuihin.
Rehnin maine Serbiassa on huomattavasti parempi kuin Kosovon itsenäisyyden takuumiehenä pidetyn Martti Ahtisaaren, joukkomurhia tutkineen Helena Rannan tai Kosovon YK-hallinnossa toimineen Harri Holkerin.