Maailmalla on nähty presidentinvaaleja, jotka ovat tiukkoja, ehkä kiistanalaisiakin, mutta joiden jäljiltä kuitenkin maalle valitaan johtaja. Serbiassa näin ei tapahtunut. Maassa on äänestetty presidentistä tänä syksynä jo kolme kertaa, eikä voittajaa ole. Äänestysvilkkaus ei nytkään kohonnut yli laissa vaaditun 50 prosentin, minkä myötä vaalit mitätöidään.
Jos tulos olisi laskettu, voittajana olisi nyt selvällä enemmistöllä Vojislav Kostunica, nykyinen Jugoslavian liittopresidentti. Sen sijaan maa ajautui perustuslailliseen kriisiin. Parlamentin puhemies Natasa Micic ryhtyy todennäköisesti väliaikaiseksi presidentiksi, mutta se ei tuo pysyvää ratkaisua.
Serbia on tiellä kohti vaarallista poliittista kriisiä. Kostunica ilmoitti tuoreeltaan, ettei tunnusta vaalien tulosta. Hän väitti, että äänestäjärekisterissä oli satojatuhansia ylimääräisiä nimiä Slobodan Milosevicin aikakaudelta, minkä vuoksi 50 prosentin raja nousi liian korkealle.
Jos tämä väite voitaisiin riippumattomasti todistaa ja liiat nimet poistaa listoilta, se saattaisi ratkaista Serbian poliittisen umpisolmun. Mitään näyttöä Kostunicalla ei kuitenkaan ollut tuoreeltaan antaa puheidensa tueksi. Paras keino olisi ollut uusia vaalilaki ajoissa, kuten muun muassa Etyj vaati.
Serbian poliittinen näyttämö on jo valmiiksi lievästi sanoen epätavallinen. Presidenttinä nyt toimiva Milan Milutinovic päätyy virkakautensa jälkeen tammikuussa todennäköisesti Haagin sotarikostuomioistuimeen, jossa jo istuu Jugoslavian entinen presidentti Milosevic.
Kostunica puolestaan on nyt Jugoslavian liittovaltion presidentti, mutta se virka katoaa lähikuukausina kun Serbian ja Montenegron entistä löyhempi liittosuhde astuu voimaan. Pääsy Serbian johtoon olisi samalla ollut Kostunicalle tae poliittisen vaikutusvallan jatkumiseksi, mutta nyt hänenkin tulevaisuutensa on epävarmalla pohjalla.
Serbian lähiajan ratkaiseva kysymys on pitkälti siinä, millä tavoin Kostunica takertuu valtaan. Hän saattaa esimerkiksi pyrkiä horjuttamaan maan hallitusta poliittisen kilpailijansa, pääministeri Zoran Djindjicin vahingoksi. Maan poliittista ilmapiiriä kuvaa sekin, että presidentinvaalien kakkonen, 36 prosenttia äänistä saanut Vojislav Sesej on Milosevic-henkinen, tiukan linjan nationalisti.
Kansalaiset ovat politiikkaan kyynisiä ja kyllästyneitä, poliitikot kampittavat toisiaan, eikä presidenttiä saada valituksi. Serbian lähitulevaisuuden ennuste on huono. Milosevicin aikainen huono vaalilaki on ajanut demokratian umpikujaan, ja seuraukset tuovat epävakautta koko alueelle.