Pääkirjoitus

Serbia tekee tietä EU-jä­se­nyy­del­leen

Serbian presidentti Boris Tadic pyysi torstaina anteeksi Jugoslavian hajoamissotien aikaista joukkomurhaa laskiessaan seppeleen Vukovarissa joukkomurhan muistomerkille Kroatiassa. Tällainen epävirallinenkin vierailu olisi ollut sula mahdottomuus vielä jokin aika sitten.

Serbian presidentti Boris Tadic pyysi torstaina anteeksi Jugoslavian hajoamissotien aikaista joukkomurhaa laskiessaan seppeleen Vukovarissa joukkomurhan muistomerkille Kroatiassa. Tällainen epävirallinenkin vierailu olisi ollut sula mahdottomuus vielä jokin aika sitten.

Serbit tappoivat Vukovarin alueella 1991 kuukausia kestäneessä piirityksessä yli tuhat kroaattia. Heidän joukossaan oli noin 260 Vukovarin sairaalasta Ovacaran alueelle sikalaan teloitettavaksi vietyä.

Joukkomurha oli yksi monien kaltaistensa joukossa Jugoslavian hajoamissodissa, jotka olivat Euroopan verisimmät sitten toisen maailmansodan. Niissä kuoli arviolta 300 000 ihmistä.

Entiset Jugoslavian tasavallat, viimeisenä Serbia, ovat suunnanneet katseensa Euroopan unioniin. EU-tietä on tukkinut Serbian haluttomuus myöntää tekemiään sotarikoksia. Serbian ja Kroatian presidenttien yhteisvierailu muistomerkillä oli rohkaiseva merkki halusta tehdä tiliä menneisyyden kanssa.

Presidentti Tadicin anteeksipyyntö on tärkeä askel Serbian pitkällä matkalla kohti EU:ta. Unioni ja Yhdysvallat pitivätkin tapahtumaa tärkeänä askeleena sovinnon tiellä. Matkaa on silti vielä jäljellä; Serbian tulisi ensi töikseen toimittaa tärkein sotarikollinen, kenraali Ratko Mladic Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen.

Serbian EU-pyrkimykset seisovat ja kaatuvat Kosovon kysymyksen mukana. Serbia ei ole valmis tunnustamaan Kosovon itsenäisyyttä, mutta haluaa silti avata neuvottelut sen kanssa. Viime kesänä Haagin tuomioistuin katsoi, ettei Kosovon itsenäistyminen rikkonut kansainvälistä oikeutta. Serbia pyysi itse tuomioistuinta selvittämään asiaa. Serbian on ennemmin tai myöhemmin hyväksyttävä tuomio.