Pääkirjoitus

Serbia pysyy pat­ti­ti­lan­tees­sa

Serbian sunnuntaiset parlamenttivaalit tarjosivat hyvin vähän osviittaa siitä, mihin suuntaan maa kehittyy.

Serbian sunnuntaiset parlamenttivaalit tarjosivat hyvin vähän osviittaa siitä, mihin suuntaan maa kehittyy. Serbian poliittinen elämä ajautui vaalituloksen myötä yhä pahempaan pattitilanteeseen, jossa on hyvin vaikea liikahtaa mihinkään suuntaan.

Kuin symbolina tästä parlamenttiin valittiin myös Serbian entinen presidentti Slobodan Milosevic. Hän istuu parhaillaan syytettynä Haagin sotarikostuomioistuimessa, eikä pääse sieltä tietenkään pois. Mutta teknisesti Milosevic on nyt vaaleilla vapaasti valittu kansanedustaja, samoin kuin kansallismielisen SRS-puolueen johtaja Vojislav Seselj, joka Milosevicin tavoin on Haagissa vastaamassa teoistaan.

Vaalien selvästi suurin voittaja oli juuri SRS, joka edustaa kovan linjan kansallismielisyyttä. Se sai äänistä lähes 30 prosenttia. Puolueen johto riemuitsi avoimesti tuloksesta, mutta ulkomaailmalla ei ole syitä yhtyä tähän riemuun. Euroopan viime vuosien historiassa ei ole toista maata, jossa äärimmäinen kansalliskiihko olisi saanut yhtä pahaa jälkeä aikaan kuin juuri Serbiassa.

Hallitusvastuuseen SRS ei päässe, mutta yhdessä Milosevicin sosialistipuolueen kanssa sillä on toinen valttikortti: ne voivat määrävähemmistöllä tyrmätä kaikki hallituksen merkittävät päätökset.

Neljän länsimielisen, demokraattisen puolueen liittoutuma muodostaa todennäköisesti uuden hallituksen. Puolueilla on riittävä enemmistö hoitaa politiikan normaaleja asioita, mutta niiden voimat eivät riitä uudistamaan perustuslakia. Lisäksi enemmistö on kiinni puolueiden ja niiden johtajien yhteistyökyvystä, ja Serbian politiikka on tavannut olla poikkeuksellisen riitaisaa.

Serbian presidentinvaalit ovat epäonnistuneet kerta toisensa jälkeen liian alhaisen äänestysprosentin vuoksi. Poliittisesti tärkeämmissä parlamenttivaaleissa väkeä kävi kyllä uurnilla riittävästi, mutta mitään uutta ratkaisua ei näissä ennenaikaisissa vaaleissa syntynyt. Serbia on yhä menneisyytensä panttivanki, eikä se kykene ottamaan omaa luontevaa paikkaansa uudessa Euroopassa. Talous on kuralla, lupaukset rikottu.

Naapurimaalla Kroatialla on yhä mahdollisuuksia päästä EU:n jäseneksi 2007 yhdessä Bulgarian ja Romanian kanssa. Serbia sen sijaan rimpuilee kierteessä, joka ei juuri lupaa hyviä tulevaisuuden näkymiä. Sotarikoksista syytetyn Slobodan Milosevicin tyhjä tuoli maan parlamentissa heittää pitkän ja synkän varjon.

Yhdessä äärikansallisilla puolueilla on nyt kolmannes Serbian äänistä. Länsimieliset puolueet pysyvät yhä vallassa, mutta mikä on tilanne seuraavien vaalien jälkeen?

paakirjoitus@kaleva.fi