Belgradilaiset lehdet arvostelivat lauantaina kriittisesti Kosovon pääministeri Agim Cekun lausuntoa jonka mukaan Kosovon tulisi julistautua itsenäiseksi 28. marraskuuta. Kyseisenä päivänä Kosovossa juhlitaan Albanian lipun päivää muistoksi Albanian vapautumisesta Turkin vallasta vuonna 1912.
Cekun mukaan YK:n turvallisuusneuvoston epäonnistuminen Kosovon kysymyksen ratkaisussa ei jätä tilaa muulle kuin itsenäisyysjulistukselle.
Ceku, kuten myös Kosovon YK-hallinnon Unmikin edustajat, silottelivat lausuntoa sanomalla että kyseessä oli vain pääministerin idea, jonka toteuttamiseen tarvitaan Kosovon statusneuvottelutiimin suostumus, kuten myös kansainvälinen tuki. Pristina on jo aiemmin ilmoittanut odottavansa konkreettisia tuloksia Yhdysvaltain ulkoministerin Condoleezza Ricen tapaamisesta ensi viikolla.
Serbian Kosovo ja Metohija-ministeriön valtiosihteeri Dusan Prorokovic arvosteli Cekun lausuntoa tuoreeltaan. Porokovic huomautti ettei Kosovon tulevaisuus riipu Cekusta eikä Kosovon parlamentista, vaan YK:n peruskirjasta, Serbian perustuslaista sekä Belgradista. Prorokovic epäili Cekun ilmoittaman päivämäärän viittaavan siihen, ettei päämääränä ole Kosovon itsenäisyys vaan suur-Albanian luominen.
Demokraattinen puolue ilmaisi lievemmin, että itsenäisyys voisi toteutua ainoastaan, mikäli albaanit saisivat sille kansainvälisen yhteisön tuen. Analyytikot puolestaan katsovat Cekun lausunnon merkitsevän hänen vaalikampanjansa aloittamista marraskuun vaaleja ajatellen.
Serbia kokee onnistuneensa diplomatiassa koska Kosovon itsenäistyminen ei tapahtunut niin nopeasti ja kivuttomasti kuin länsi oletti. Serbian hallitus tukeutuu Venäjään, jonka se näkee vastapainona lännen pitämälle kiireelle Kosovon ratkaisun suhteen, osin myös omien kiistanalaisten alueidensa vuoksi.
Serbian pääministeri Vojislav Kostunica ruoti tiukin sanoin lännen lausuntoja "Kosovon itsenäisyyden välttämättömyydestä ja väistämättömyydestä". Kostunican mukaan kyse olisi YK:n peruskirjan Kosovo-päätöslauselman, Serbian perustuslain, kansainvälisen oikeuden sekä Serbian suvereniteetin loukkaamisesta. Koson irtautuminen merkitsisi Serbian alueen 12 prosentin suuruisen osan anastamista.
Hallitus valmistelee omaa Kosovoa koskevaa päätöslauselmaansa, joka hyväksyttänee parlamentissa ensi viikolla.
Belgrad korostaa Venäjän duuman toisen kamarin puhemiehen Boris Gryzlovin äskettäin antamia lausuntoja, joiden mukaan Kosovoa koskevaa päätöstä ei voida tehdä turvallisuusneuvoston ulkopuolella. Serbia ei myöskään suhtaudu myönteisesti Kosovon-kysymyksen siirtämistä niin sanotun yhteysryhmän käsittelyyn mikäli Venäjä jatkaa vastustustaan.
Monet serbianalyytikot pitävät todennäköisenä sitä, että päätöksenteko voi siirtyä jopa ensi vuoden maaliskuuhun. Se antaisi Serbialle lisäaikaa esittää omia argumenttejaan. Toisaalta se herättäisi tyytymättömyyttä ja hermostuneisuutta Pristinassa moneen kertaan luvatun itsenäisyyden liukuessa kauemmaksi.