Puolustusministeri Seppo Kääriäisestä (kesk.) Matti Vanhasen (kesk.) hallitus saa riveihinsä kokeneen keskustavaikuttajan. Kääriäinen ehti olla lyhyen aikaa eduskunnan varapuhemiehenä, mutta aiemmin hän on toiminut puolueensa puoluesihteerinä, varapuheenjohtajana ja ryhmänjohtajana.
Ministerikokemusta hän sai edellisen kerran Esko Ahon (kesk.) hallituksessa, kun hän tuli kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalon tilalle. Kääriäisen toiminta silloin herätti jonkin verran huomiota, kun hän viimeisenä päivänään virassa nimitti erityisavustajansa Jussi Yli-Lahden ministeriöön ylitarkastajaksi.
Iisalmelainen Kääriäinen on ollut pitkään puolueensa keskeisiä vaikuttajia. Hän väitteli viime vuonna tohtoriksi keskustan strategioista ja valinnoista vuosina 1964-2001. Väitöskirjassaan "Sitä niittää, mitä kylvää" Kääriäinen arvioi, että keskustan kulloinenkin strategia riippuu vahvasti puheenjohtajan tahdosta ja valinnoista, mutta myös ympäröivän yhteiskunnan kehityksestä.
Huhtikuussa Kääriäinen vielä arvioi, että Anneli Jäätteenmäen (kesk.) vaalivoitto saattoi ratketa Irak-keskustelun avulla. Haastamalla Paavo Lipposen suoraan Jäätteenmäki osoitti kovuutta ja paineensietokykyä, Kääriäinen arveli Iisalmen Sanomien 30-vuotisseminaarissa.
Irak-jupakan edetessä Kääriäinen kuitenkin totesi saman lehden haastattelussa juhannusaattona, että Jäätteenmäen olisi parasta jättää keskustan puheenjohtajan paikka.
Kääriäinen on itsekin pyrkinyt keskustan puheenjohtajaksi; vuoden 1990 puoluekokouksessa hän hävisi Aholle. Hän ei julkisesti ottanut kantaa ehdokkaisiin, kun keskusta viime vuonna Hämeenlinnassa valitsi Jäätteenmäen Ahon seuraajaksi.
Seppo Kääriäinen on savolainen korkealla profiililla ja hänen julkista kuvaansa leimaa vahvasti puheenparren ehta savolaisnuotti.
- Sillon tällön on mukavoo käävä jututtamassa lupsakkaeita savolaeisia immeisiä kaappahallissa, Kääriäinen toteaakin internetsivuillaan.
Kotiseutu Kirmanranta on ollut Kääriäisten asuinseutua 1500-luvusta asti. Kylä sijaitsee noin kymmenen kilometriä Iisalmen keskustasta Kuopioon päin. Kääriäinen on vuodesta 1989 isännöinyt syntymätilaansa Kääriälää.
Harrastuksikseen Kääriäinen ilmoittaa metsätyöt, polttopuun hakkaamisen, pitkät kävelylenkit ja penkkiurheilun.
Väitöskirjan lisäksi Kääriäinen on kirjoittanut kaksi muutakin kirjaa; Suomen oma tie (1986) ja Haastaja (1989).
Seppo Kääriäisen internetsivut www.seppokaariainen.net