Europarlamentaarikko Esko Seppäsen (vas.) mukaan EU:n laajenemista käytetään keppihevosena uuden perustuslain keskeisten määräysten läpivientiin. Hänen mukaansa EU-komissio haluaa Kroatian pikaisesti EU:n jäseneksi, ellei saa perustuslaillista sopimusta muuten voimaan.
Nizzan sopimuksen mukaan EU:n on muutettava sääntöjään ennen kuin se voi ottaa 28:nnen jäsenmaan. Bulgarian ja Romanian liityttyä unioniin jäsenmaita on 27.
Seppänen uskoo, että jos perustuslakia ei hyväksytä kansanäänestyksissä, Kroatian jäsenyyssopimuksen ratifioimiseen jäsenmaissa ympätään perustuslaista typistetty minisopimus, jonka hyväksyminen ei vaadi kansanäänestyksiä. Tähän hänen mukaansa lisätään myös sellaisia pykäliä, jotka eivät ole välttämättömiä Kroatian jäsenyyden hyväksymisen kannalta.
Seppänen ennustaa Kroatian jäsenyyden toteutuvan noin vuonna 2009.
Seppänen puhui perjantaina Helsingissä Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston järjestämässä EU:n laajentumista käsitelleessä paneelikeskustelussa. Tilaisuuteen osallistuivat myös europarlamentaarikot Piia-Noora Kauppi (kok.) ja Lasse Lehtinen (sd.) sekä kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.).
"Kansanäänestykset koko Euroopan laajuisiksi"
EU:n kansanäänestykset puhuttivat panelisteja laajemminkin. Selväsanaisimmin niitä vastusti Lehtinen.
-- Kansanäänestykset ovat edustuksellisen demokratian tapa paeta vaikeita asioita kansalaisten selän taakse, Lehtinen linjasi.
Hänen mukaansa kansanäänestysten historia on ollut huono esimerkiksi Ruotsissa, jossa kansa on äänestänyt muun muassa oikeanpuoleista liikennettä ja ydinvoimaa vastaan, mutta hallitus silti toiminut niiden puolesta. Lehtisen mukaan tämä todistaa kansanäänestysten olevan merkityksettömiä.
Kauppi markkinoi koko Euroopan laajuisia maarajat ylittäviä kansanäänestyksiä. Hänen mukaansa sellaiset voisi järjestää esimerkiksi EU-vaalien yhteydessä.
Seppäsen mielestä Kaupin malli, jossa tulokset laskettaisiin pääluvun mukaan, olisi "hirveää terroria pienten jäsenvaltioiden demokratiaa kohtaan". Hänen mukaansa kansanäänestysten olisi oltava kansallisia ja sitovia. Kaikkonen muistutti, että EU:n "pahamaineisen" perustuslain osana on kansalaisaloite, jonka mukaan yli miljoonan ihmisen allekirjoittama ehdotus on käsiteltävä,
"Laajenemisessa kriteerit ensisijaisia"
Panelistit eivät löytäneet sen enempää yksimielisyyttä myöskään jäsenyyskriteereistä ja laajenemisen rajoista. Kaupin mukaan esimerkiksi Turkin jäsenyyskriteerien olisi oltava äärimmäisen tiukkoja. Turkilta ei hänen mielestään kuitenkaan pitäisi suoraan evätä jäsenyyttä.
-- Silloin se löytäisi seuraa epävakaammista maista, kuten Iranista, Venäjästä ja Kaukasuksen maista, Kauppi ennusti. Hänen mukaansa Bulgaria ja Romania läpäisivät kriteerit rimaa hipoen. Seppäsen mukaan rima putosi.
Lehtisen mukaan edellisenkään laajenemisen aikana vuonna 2004 kaikki uudet EU-maat eivät täyttäneet jäsenyyskriteerejä. Hänen mukaansa olisi kuitenkin ollut historiallinen vääryys evätä tahtomattaan rautaesiripun taakse joutuneilta mailta EU-jäsenyys.
Lehtinen huomautti vielä, että vanhoista jäsenmaista esimerkiksi Italia ei nykyisinkään ole jäsenyyskunnossa.
Kaikkonen painotti laajenemisessa kriteerien ensisijaisuutta. Hänen mukaansa oli virhe asettaa Bulgarian ja Romanian jäsenyydelle aikataulu.