Oulu Kun Oulussa 1600-luvulla seppä takoi aseita kaupungin puolustamiseen, nykyajan seppä takoo rautasaranat samalla tekniikalla ja työkaluilla. Vain taottava esineistö on muuttunut käyttöesineistä koriste-esineiksi.
Heino Tuomivaara kääntää ahjossaan hehkuvaa vanhaa ratanaulaa, josta hän takoo korkinavaajan. Ahjo hohkaa kuumuutta, tosin siellä eivät paloturvallisuuden vuoksi hehku hiilet vaan kaasu.
Ouluhallin sepänpajassa työskentelee kolme seppää ja kisälli. Vaikka Oulun linnanpihalla taottiin neljäsataa vuotta sitten aseita, pajassa syntyy pieniä taide- ja käyttöesineitä. Pajan seinällä komeilee kuitenkin mustaruutiluodikko, jonka Tuomivaara on tehnyt vanhan mallin mukaan. Työtunteja käyttövalmiin aseen takomiseen kului yli 200.
Pajan ympärillä pyörii kiinnostuneita aikamatkalaisia. Seppä toteaa, että ihmiset ovat kiinnostuneita sepän pajasta, jossa tapahtuu koko ajan, kun sepät takovat vuoroissa.
Tuomivaara toimii seppänä Aikamatkan ulkopuolellakin. Hän on tehnyt sepän töitä viimeiset viisitoista vuotta ja on Oulun ainoa seppä.
"Ihmiset ovat kyllästyneitä vaaseihin. He haluavat yksilöllisiä taide-esineitä. Vähän aikaa sitten taoin fillarin raudasta. Yhä useampi haluaa myös savusaunaansa yksilöllisen luukun tai saranat."