Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus näytti maanantaina vihreää valoa pelastushelikopteri Sepelle. Hallitus esitti valtuustolle loppuvuodeksi 365 000 euron lisämääräraha ensihoidon järjestämiseen.
Jos lisärahaa ei valtuustolta tule, Sepen lennot tyssäävät lyhyeen. Tälle vuodelle varattu 365 000 euron määräraha riittää vain kesäkuun loppuun. Vuodessa kuluu 730 000 euroa.
Toiminta vakiintuu, jos hallituksen esitys ensi vuoden alusta perustettavasta ensihoidon kahdesta erikoislääkärin virasta menee läpi. Nyt esimerkiksi Sepen mukana oleva hoitohenkilökunta on poissa muusta leikkaus- ja päivystystoiminnasta.
Maanantain kokouksen esitys oli yksimielinen. Sairaanhoitopiirin valtuusto päättää asiasta lopullisesti kesäkuun viidentenä päivänä.
Sairaanhoitopiirin hallituksen esittämä rahoitusmalli on sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukainen. Siinä sairaanhoitopiirien tulee järjestää varsinainen ensihoito - lääkärit, muu henkilökunta ja tarvikkeet. Raha-automaattiyhdistys puolestaan avustaa kopteria ja siihen liittyvää toimintaa. Esimerkiksi lääkärin palkkaukseen ei tipu enää yhdistyksen rahoja.
Kunnat ja valtiovalta ovat vääntäneet pitkään kättä pelastushelikopterien rahoituksesta.
Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiirissä uuden mallin nurja puoli on yksioikoinen; valtio väänsi kunnat selkeästi selälleen.
"Kun sairaanhoitopiiri ja sitä kautta kunnat selvisivät vielä viime vuonna 170 000 eurolla, kustannukset nousevat nyt 560 000 eurolla", sairaanhoitopiirin talousjohtaja Pekka Kaisto laskee.Toki osa Sepen saamista avustuksista on tullut erilaisten keräysten ohella myös kunnilta.
Vastaava malli on Kaiston mukaan käytössä ainakin Kuopiossa, Uudellamaalla ja Turussa.
Yksi osa sairaanhoitopiirin pakettia on, että kustannukset peritään kunnilta asukasluvun suhteessa. Silloin kaikki kunnat osallistuvat viuluihin samalla lailla.
Keskusteluissa on ollut mukana malli, jolloin kuntien tililtä napsahtaisi euroja todellisen käytön mukaan. "Se olisi ollut turhan monimutkainen ja byrokraattinen", Oysin johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen kertoo.
Uuden järjestelmän toiminta on selkeää.
"Ensihoito on osa sairaanhoitojärjestelmää, jossa lääkäri voi olla mukana vaikka ambulanssissa. Aluehälytyskeskus ratkaisee käytännössä ensi sijassa mitä kuljetusmuotoa käytetään."
"Toisaalta on hyvä, että toiminta eriytyy. Esimerkiksi Sepen varojenkeräys kunnilta ja muilta yhteisöiltä on syönyt paljon ihmisten työvoimaa", Nuutinen sanoo.
Kun ensi vuoden alusta toiminnassa ovat vakituiset siihen nimetyt lääkärit, voivat he osallistua väliaikoina muuhun toimintaan.