Pelastushelikopteri Sepen toiminta on uhattuna. Valtio sysää vastuuta kunnille, jotka puolestaan haluavat rahoituksen valtion budjetista. On aika etsiä uusia rahoitusvaihtoehtoja.
Pelastushelikopterit lentävät enää neljä päivää, jos ratkaisua rahoitusongelmaan ei löydy lähipäivinä. Tilanne näyttää pahalta etenkin Pohjois-Suomen kannalta. Näillä näkymin 1.7. maahan jäävät Sepe Oulussa, Aslak Sodankylässä ja Ilmari Varkaudessa. Lentojen myötä lakkaavat kaikki muutkin ensihoitolääkäripalvelut. Hallituksen päätöksen mukaan sairaanhoitopiirien on maksettava ensihoidon lääkinnällisen puolen kulut eli lääkärin ja lentoavustajan palkat ja lääkkeet. Jos tämä ehto täyttyy, RAY maksaa helikopterien lentokulut.
Pohjois-Suomen kunnat eivät ole olleet halukkaita ottamaan Sepen menoja itselleen, eikä niiltä sitä voi yksin näinä tiukkoina kuntatalouden aikoina vaatiakaan. Kunnat haluavat rahat valtiolta, mutta se on tyrmätty jo moneen otteeseen. Nyt on viimeinen hetki miettiä uusia rahoitusvaihtoehtoja. Sepen toimintaa kunnioitetaan laajalti, mutta auttavan kättä ei näy. Yrityksille ja yhteisöille olisi nyt näytön paikka.
Hyvää esimerkkiä on näyttänyt M.A.S.I Company, jonka turvin Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämä Lasten ja nuorten puhelin- ja nettipalvelu jatkaa ainakin seuraavat kolme vuotta. Helsinkiläinen vaatealan yritys ilmoitti halukkuudestaan tukea lasten ja nuorten hyvinvointiin keskittyvää toimintaa heti, kun tieto lakkautuspäätöksestä toukokuun puolivälissä tuli. Näin myös Pohjois-Pohjanmaan MLL:n puhelin- ja nettipalvelu voi jatkaa normaalisti elokuun puolivälistä.
Pelastushelikopterin lentojen loppuminen saattaisi Pohjois-Suomen eriarvoiseen asemaan muun Suomen kanssa. Etelän vauraat kunnat pystyvät täyttämään valtioneuvoston sille asettaman ehdon, mutta Pohjois-Suomen kunnilla tähän ei ole varaa. Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että juuri pitkien etäisyyksien alueella Sepen toiminta on ensiarvoisen tärkeää. Sydänhoito- ja monivammapotilaiden alkuhoidot kärsivät pahoin ilman helikopteria. Sepe on tehokas apu myös kadonneiden etsinnässä ja maastopaloissa.
Pelastushelikopteri on säästänyt ihmishenkiä ja estänyt pysyvien vammojen syntymisen nopean toimintansa ansiosta. Kansalaiset kokevat sen turvallisuutta lisääväksi tekijäksi, ja lääkärit kiittävät Sepeä yhteistyöstä. Täytyy muistaa, että pelastuskopterin toiminta ei ole vain lääkärihelikopteritoimintaa, vaan sen ympärillä on ensihoidon konsultointijärjestelmä, joka palvelee kaikkia ensihoidon työntekijöitä potilaista puhumattakaan.
Sepe on ollut tänä vuonna auttamassa tähän mennessä jo yli 300 kertaa. Ensihoitolääkäriä on konsultoitu yli 320 kertaa ja maayksikkö on auttanut yli 180 kertaa. Nämä luvut todistavat selkeästi Sepen tarpeen.
Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole kevään mittaan muuttanut kantaansa, vaan sen mukaan vastuu helikoptereissa tehtävästä lääkinnällisestä työstä kuuluu sairaanhoitopiireille. Kuntien osuus Sepen toiminnan tukemisesta ei olisi suuren suuri, vain pari euroa asukasta kohti. Ne lähtevät ajattelussaan kuitenkin siitä, että valtio on luvannut olla sälyttämättä sille uusia velvollisuuksia. Silti niiden kanta kuulostaa hieman jyrkältä.
Kunnat eivät suinkaan väheksy Sepen toimintaa, vaan pitävät sitä alueen pelastusvalmiuden kannalta tärkeänä. Paras ratkaisu ongelmaan olisi pysyvä rahoitus, jotta toimintaa kyettäisiin suunnittelemaan kunnolla. Se ei näytä nyt mahdolliselta, joten yrityksien ja yhteisöjen apu on nyt enemmän kuin toivottavaa. Ne ja kunnat saisivat miettiä yhdessä keinoja Sepen pitämiseksi ilmassa.