"Oulun teatterin kannattaa ainakin tutkia kunnallinen liikelaitosmalli. Mutta voihan olla, että Oulussa joku muu malli osoittautuisi vielä paremmaksi. Vaikka yksityinen", sanoo Kajaanin teatterin johtaja Ilkka Laasonen.
Laasonen on Molièren Saiturin kimpussa ja sanoo, että kyllä sentin venytys jatkuu edelleen myös Kajaanin torin laidalla.
Kajaanin kaupunginteatteri muuttuu vuodenvaihteessa ensimmäisenä teatterina Suomessa kunnalliseksi liikelaitokseksi.
"Ei me olla missään tapauksessa siirtymässä yltäkylläisyyden aikaan, mutta pitkäjänteisyyden aikaan toivottavasti kyllä. On tärkeä muistaa, että vaikka rahaa on vähemmän, on parempi tietää miten sitä riittää pidemmälle aikaa, kuin se ettei tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Teatterin tekeminen ja suunnitteleminen on ihan mahdotonta semmoisella periaatteella", Laasonen vertaa.
Koska Kajaanin teatteri on pioneeri, uusimuotoisen hallintomallin toimivuutta seurataan varmasti silmä kovana Suomen eri kolkissa - ja erityisesti Oulussa, teatterinjohtaja Ahti Ahosen tekemän avauksen jälkeen.
"Jos Oulussa katsotaan, että on tärkeää säilyttää mahdollisuus sitouttaa teatteri keskeisenä suurena taidelaitoksena kaupungin omiin strategioihin, silloinhan se kannattaa pitää vähän lähempänä kaupunkikonsernia kuin että se olisi täysin yksityinen", Ilkka Laasonen evästää.
Vuosi oli liian lyhyt valmisteluaika
Kajaanissa uuden hallintomallin mahdollisuuksia ja mahdollisia sudenkuoppia tutkittiin liki kaksi vuotta.
Oulun teatterin johtaja Ahonen ehdotti Oulun teatterin hyppyä Kajaanin malliin lähes saman tien ja yhtä kyytiä.
"Olimme ensin siirtymässä malliin jo vuoden 2007 alusta, mutta totesimme, että vuoden valmistelu oli liian lyhyt aika. Siinä on niin monta asiaa, että varmasti pystytään mahdollisimman moni sudenkuoppa kiertämään, ja toinen hirveän tärkeä asia, että henkilöstön tahdonmuodostus kerkeää kypsyä. Ei se napista painamalla synny", toteaa Ilkka Laasonen.
Valmistelua teki Kajaanissa laaja työryhmä, jossa teatterin henkilöstö oli vahvasti edustettuna. Liikelaitosteatterin johtosääntö esiteltiin henkilökunnalle pariin otteeseen.
"Odotan uutta mallia luottavaisena ja hyvillä mielin. Kun sitä on miettinyt ja käännellyt eri puolilta, ei ole semmoista pelkoa, että kulman takaa tulisi joku yllätys."
Säästöt ja törsäys ovat omassa vallassa
Uuden hallintomallit edut tuntuvat johtaja-ohjaajan työssä Kajaanissa jo nyt.
"Olen voinut keskittyä johtamistyöhön ja erityisesti ohjaamistyöhön ihan erilaisella intensiteetillä kuin moneen vuoteen. Normaalisti syksyt ovat menneet pelätessä ja aprikoidessa, miten teatterin budjetti eri portaissa kehittyy."
Kunnallisen liikelaitoksen etuja ovat Laasosen mukaan teatterin mahdollisuus vastata taloudellisesta tuloksesta itse ja pitkäjänteisempi ohjelmistosuunnittelu.
"Teatteri voi rahastoida ylijäämää tai kattaa alijäämää seuraavina vuosina. Voimme esimerkiksi säästää kaksi vuotta ja tehdä kolmantena vuonna jotakin isoa. Tai toisinpäin: tehdään isoa ja sitten kärsitään pari vuotta."
Kajaanin kaupunki avustaa teatteria vuosittain noin 1,5 miljoonalla eurolla seuraavat kolme vuotta. Siitä eteenpäin avustuksesta neuvotellaan jo ajoissa vuosi kerrallaan. Valtionavustukset tulevat teatterille kokonaan, mutta kaupungin kassan kautta.
Lisäksi teatteri saa lipputulot ja se voi hankkia ulkopuolista rahoitusta.
Pelottaako se lainkaan, etteivät uudet valtuustot pysykään nyt muotoillussa sopimuksessa?
"Siihen pitää suhtautua kohtalonomaisesti, että jos niin käy, niin käy olipa omistusmalli mikä tahansa. Päinvastoin ajattelen, että täyskunnallinen malli kuristaa teattereita pikku hiljaa. On tultu lähemmäs ja lähemmäs kuilun reunaa."
Laasonen jatkaa Kajaanin teatterin johdossa ainakin seuraavat puolitoista-kaksi vuotta.